blogit.Kaleva.fi 7.10.2018
Järvien-Oulu voisi olla tärkeämpi osa vetovoimaista Linnamaan
kasvavaa innovaatiokeskuksen ja kampuksen aluetta. Hienot järvet tuhansille
Oululle ei voi antaa pisteitä Linnamaan kampusalueen helmien – Pyykös- ja Kuivasjärvien – hoidosta ja kunnostamisesta. Edes kaislikkoja ei leikata vuosittain. Kuivasjärven uimaranta onkin enää kolmasosa 90-luvun pituudesta. Mitä onkaan tapahtunut tai jäänyt tekemättä?
Järvi-Oulu ympärivuotiset virkistyskeitaat ovat olleet huonolla hoidolla, kunnostamatta vuosikymmeniä. 60-luvun alussa perustettu Kuivasjärven pienkiinteistöyhdistys asetti alussa tavoitteiksi kunnallistekniikan saamisen, järven kunnostamisen ja kaatopaikkavalumien estämisen. Haukiputaan Kuivasjärven alue (Kaijonharju, nykyinen Linnanmaa ja Ritaharju) oli juuri liitetty Ouluun.
Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi ovat ekologisesti välttävässä tilassa. Se ei näy vai levinä, vaan happikatona, happamuutena ja kalakuolemina. Toimenpiteet ympärivuotiseen ja toiminnalliseen virkistyskäyttöön odottavat. Uimarit, melojat, soutajat, surfaajat, onkijat, pilkkijät, jäämaratonluistelijat …
Kuivasrannan aluetta suunniteltiin 90-luvulla vuoden 2005 asuntomessupaikaksi. Siitä luovuttiin, koska järven kunnostus oli toteuttamatta. Järviä ovat kuormittaneet mm Ruskon kaatopaikka ja laajan ympäristön hulevedet ja vieläkin Ruskon saastuneet maaperät.
Toki on tehtykin. Isona hankkeena on aloitettu jokiveden johtaminen Pyykösjärveen. Kuivasjärven ilmastusta toteutettiin 1985-2014. Paha laiminlyönti oli, kun neljään vuoteen ei saatu hankittua uutta ilmastuslaitetta rikkoontuneen järveen uponneen tilalle.
Järvien-Oulu voisi olla tärkeämpi osa vetovoimaista Linnamaan kasvavaa innovaatiokeskuksen ja kampuksen aluetta. Oulun kaupungin 2015 hyväksytyn vesistöjen kunnostusohjelman toimeenpanon olisi pitänyt olla päättäväisempää ja kunnostustarve nähty siinä suurimpana Pyykös- ja Kuivasjärvellä.
Onko Järvien kunnostus viimein satu liikkeelle – vuosikymmenten laiminlyöntien jälkeen? Asukkaille ja valtuustollekin (10.9.) on esitelty suunnitelmia laajojen hule- ja valumavesialueiden ravinnekuormituksen estämisestä Kaijonlahden kosteikolla ja laskeutumisaltailla. Myös Kuivasjärvellä toimivat taas hapetuslaitteet.
Järvi-Oulun rantareiteistä kirjoitin Järvi-Ouluun paluumuuttajana jo 80-luvulla. Siihen sitten tarttuivat silloiset kaupunginvaltuutetut aloitteella. Nyt on luvattu rantareittienkin kehittämistä
