17.12.2021
kuvalainaus; Oulun yliopisto
Kampuskaupunkimme, edes yliopistoalue, ei ole pelkästään Kalevan ja muun median piirroksiinsa rajaama Euroopan suurin sisäkampus. Kuvista ovat jääneet pois yliopiston molemmat normaalikoulut ja Kaitoväylän pohjoispuoliset, iso kasvitieteellinen puutarha rakennuksineen ja tiedepuistoineen.
Kampuksen perusajatukseen ja yhteistyömalliin kytkeytyvät VTT, muut tutkimuslaitokset ja monipuolinen Technopolis-konsepti jatkuen yrityksineen ja rakennuksineen Pohjantien länsipuolelle. Nokian tuleva sijoittuminen kampukselle on suurin yksittäinen yrityshanke. Mitkä ovatkaan tulevaisuuden näköalat.
Kampuskaupungissa asutaan monipuolisesti. Yliopiston lähivyöhykkeellä on valtavasti opiskelija-asutusta. Kymmeniä tuhansia oululaisia asuu perinteisellä Kuivasjärvellä, Kaijonrannassa, Iskossa, Pyykösjärvellä, Rajakylässä, Pateniemessä, Herukassa ja Tuirassa. Uusimpia kasvavia alueita ovat Ritaharju, Kuivasranta, Aaltokangas ja Jylkynkangas.
Voi sanoa, että puolet kanta-Oulun väestöstä asuu kampuskaupungissa, Oulun ”toisessa kaupunkikeskuksessa”, kuten tavoite oli Linnanmaan rakentamisesta päätettäessä.
Kampuksen suuralueen kehittämisessä on kyse laaja-alaisesta kaupunkisuunnittelusta, todellakin ”isosta tulevaisuuden linjauksesta” (Eeva-Maria Parkkinen Kaleva 15.12./Lukijalta). Voimme ja pitääkin kehittää rinnan yliopistoa ja kokonaista kaupunkia. Tämä jos mikä antaa mahdollisuuksia uuden luomiselle. Näin mitataan sekä suunnittelun että päätöksenteon kyvykkyys.
Tiina Rajala nosti (Kaleva 15.12./Lukijalta) erinomaisesti yhteisöllisyyden ulottuvuudet ja merkityksen opiskelijoille ja henkilökunnalle. Se luo tärkeän perustan myös monitieteiselle tutkimukselle.
Technopoliksen synnyttämä Oulu-ilmiö – kuten maailman muutkin tiede- ja teknologiakeskukset – on syntynyt ja kehittynyt yritysten, tutkimuslaitosten, yliopiston ja niiden henkilökunnan moninaisessa vuorovaikutuksessa.
Linnanmaa-Kaijonharjun äskettäin hyväksytty runkokaava tuo kampuskaupunkiimme jatkossa jopa 12 000 uutta asukasta. Ratkaisu on oivaltava ja luo jatkossakin puitteet ainutkertaisen kahden järven kampuskaupungin kehittämiselle. Pelkästään luonnonympäristöltään kampuskaupunkimme on Suomen mielenkiintoisin, jopa liikuntakampuksena. Mukavaa on taas nähdä ulkomaalaisia hiihtoa opettelevia opiskelijoita hiihtämässä Auran majalle ja majalla.
Lukuisia ulkomaalaisia kaupungin ja yliopiston vieraita opastaneena voi todeta, että yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat korvaamattoman kampuskaupungin ytimessä ja yhteistyömallia on jäljitelty ympäri maailmaa.
Kalervo Ukkola, Linnanmaalla opiskelleena ja työskennelleenä, Oulu
Kommentit -Uusin ensin
@KK762 Oululla on ollut hieno strateginen tulevaisuuden visio ja suunnitelma.
Raksilan
hanke tuli puskista väliin ja sekoitti kaikki. Ei vain Oulun kaupungin
suunnitelmissa, vaan myös Oulun yliopiston sisällä.
... että se siitä strategiasta.
@KK762 Tuo oli viimeinkin reilu tunnustus sinulta, että kirjoitat puuta heinää.
Toivottavasti
aloitat jatkossakin samalla lauseella, niin ei tarvitse enää kenenkään
vaivautua kommentoimaan noita perättömiä väitteitäsi.
@Kojoki Korjataanpa nyt sitten aloitus, niin että myös Kojoki ymmärtää, siis uusi aloitus kuuluu näin:
Tuo YLLÄOLEVA kirjoitus on puuta heinää.
@KK762 Jaa, vai sinun mielestäsi "eläkeläiset vain vastustavat kaikkea uutta ajattelua".
No,
luepa tuosta alempaa kommenttini (17.12.2021 11:36), niin huomaat, että
olet väärässä mielipiteesi kanssa. Ja jos et huomaa, niin sinun
kannattaisi lukea se toiseen kertaan, lieventää hieman jumiutunutta
asennettasi ja ottaa realismia mukaan ajatuksiisi.
Sinänsä minä
kyllä pidän sinun ja muiden vastaavia kevyitä väitteitä kirjoittavien
tyylistä ja mielikuvamainonnasta. Uskottavuutennehan olette noilla jo
menettäneet. Lisää vaan samanlaista!
Ja lisäksi annatte niiden
kautta minulle ja meille muille todellisia faktoja jakaville
kommentoijille yhä uudelleen ja uudelleen mahdollisuuksia kertoa
asioiden oikean tilan. Kiitos siitä.
@KK762 Linnanmaan kampus ja sen luoma "piilaakso" on ehkä paras esimerkki Oulun strategisesta ajattelusta kautta aikojen. Vai mitä tarjoat vertailukohdaksi?
Erittäin
hyvä kirjoitus Kalervo Ukkolalta. Tuossa näkyi sellainen kauas katsova
ja laajempi ajattelu, jota ei viime aikoina esitetyissä mielipiteissä -
eikä kaupungin kehittämisen uutisoinneissa - ole enemmälti näkynyt.
Paljon
on yliopistoa koskevissa kommenteissa näkynyt vuosikymmenten takaisten
päätösten aliarviointia ja vähättelyä. Niissä kirjoituksissa on
kuitenkin samalla (tahallaan?) unohdettu se, että juuri noiden 'kaukaa
viisaiden' päätösten seurauksena Oulu on noussut omalla erikoistumisen
alallaan maailmalla kuuluisaksi tietotekniikan osaamiskeskukseksi, joka
houkuttelee asiantuntijoita tänne tuhansien kilometrien päästä. Enkä nyt
lainkaan väheksy muita tieteen aloja, mutta tuohan on totta.
Suuri
osa Oulun kaupungin nykyisistä päättäjistä ei ymmärrä yhtenäisen
Linnanmaan yliopistokampuksen arvoa. Onkin hienoa, että Kalervo Ukkola
ymmärtää ja tuo esille juuri tuon Kampuskaupunki -ajatuksen.
Kampuskaupunkina
tai tiedekaupunginosana Linnanmaa-Kaijonharjun suuraluetta pitää
markkinoida. Kaikkien on syytä tehdä positiivisluonteista markkinointia
tuon asian eteen. Erikoistunut osaaminen on Oulun tulevankin menestyksen
elinehto. Oulussa on kaksi tärkeää kampusaluetta ja toinen niistä on
sairaalan yhteydessä sijaitseva Kontinkankaan kampusalue.
Yliopiston
nilkuttava johto ja kainalosauvana sitä tukemassa kaupunkimme ylin
johto on viimeisten parin vuoden aikana tehnyt kaikkensa vähentääkseen
yliopiston ja kaupungin houkuttelevuutta. Noilta suunnilta tullut
viestintä on ollut varsinaista oman pesän likaamista, jossa on näkynyt
hyvin pienimuotoinen oman edun ajattelu.
Toivottavasti sellaisesta päästään eroon nopeutetulla aikataululla.
Yliopiston
rehtorit ovat kukin vuorollaan saaneet aikaan merkittävää yliopiston
tutkimuksen ja opetuksen sisällöllistä kehihittämistä.
Kännykän
"keksimisestä" esimerkkiä. Juhani Oksman tutkijana ja rehtorina kehitti
kollegoineen langattoman yhteydenpidon kaivoksiin ja myöhemmin
avaruustutkimuksella kännyköille parempia sateliittiyhteyksiä.
Onneksi
meillä on koti- ja erittäin runsaasti ulkolaisia väittelijöitä, jotta
myös mielikuva oikeasta monitieteisestä kampusyliopistosta säilyy ja
Oulu sekä sen "ihmekin" vielä tunnetaan.
Olihan aika erikoinen mielipide kirjoitus kauppakamarin edustajalta. Siinä otettiin kantaa jopa syntyvyyteen. Jos syntyvyys olis merkittävä seikka yliopiston siirtymiseen keskustan pöhinään niin paras paikka olis Rotuaarin varrella olevat tyhjät liiketilat. Siellä pöhinän keskellä myös syntyvyys vois nousta aivan uusille tasoille! Raksilaan ei !!
Kirjoittaja on täysin oikeassa. Kunpa Oulussa ymmärrettäisiin kehittää olemassa olevaa, eikä aina rikottaisi ja revittäisi.
Toisin
toimien Oulun ihmeellä tiede ja teknologiakeskuksena olisi mahdollista
kasvaa uusiin mittoihin. Se edellyttäisi kaupungilta pitkäjänteistä
Ritaharju-Linnanmaa-Kaijonharju alueiden palveluiden ja infran
kehittämistä. Kaupungin virkamiesjohto Laajalan johdolla näyttää
toimivan juuri päinvastoin. He haluavat tuhota olemassa olevaa. Saman
voi luonnollisesti todeta myös yliopiston rehtorista, joka ei kuuntele
tiedeyhteisöään.
Tämä järjetön ja laajaa vastustusta herättänyt
Raksilakampus ei voi olla näkymättä Oulun yliopiston vetovoimassa ja
Oulun alueen imagossa. Järkisyitä hanketta ajaneet eivät ole kyenneet
kertomaan. Kaikki esitetyt argumentit ovat osoittautuneet joko
perusteluiltaan vääriksi tai ovat mielikuvahöttöä. Mielikuvahöttöä
tiedeyhteisön johdolta.
Voimme vain arvailla, mitkä ovat ne perimmäiset ja todelliset syyt Raksilakampuksen takana.
Kun
aiemnin kävin Oulun yliopistolla, minuun teki vaikutuksen
sisääntuloalue pihoineen ja auloineen. Se oli näyttävä ja
mielenkiintoinen, Eläinmuseon vitriinit isoine metsäneläimineen jne.
Tämä
kaikki on nyt tuhottu. Pääsisäänkäynti siirretty ankeaksi sivuoveksi.
Pelkkää likaista betonia ja pienen pieniä ikkunarivejä. Isoa on vain
Oulun yliopiston kyltti. Mestarillisesti ja elämätyönä tehdyt
luontovitriinit on revitty alas eikä niitä voida koskaan missään
palauttaa entiselleen.
Oulun yliopisto on tietoisesti tehty ankeaksi ja ulkoisesti ei-houkuttelevaksi paikaksi tämän rehtorin aikana.
Tällainen
ulkoisen olemuksen alasajo ei kuitenkaan ole merkinnyt itse toiminnan,
tutkimuksen ja koulutuksen rapistumista, ainakaan vielä. Kiitos siitä
kuuluu professoreille ja tutkijoille, jotka ovat antautuneet työlleen.
Huono
henkilöstöpolitiikka ja rehtorin päähänpistot naurettavissa ja
epäoleellisissa uudistushankkeina ovat vieneet uskottavuutta koko
yliopistolta. Maine on jo kärsinyt.
Linnanmaa on upea ja
kehityskelpoinen paikka yliopistolle. Yliopiston alasajo Linnanmaalla on
lopetettava ja suunnattava katse tulevaisuuteen. Opiskelijat ja
työntekijät ansaitsevat parempaa ja työrauhaa. Yliopisto tulee palauttaa
entiseen arvoonsa uudisrakentamalla Linnanmaalle. Suunniteltu
synergiaetu OAMK:n kanssa todeksi.
Tuntuu, että ihmiset ja
yhteisöt Oulun yliopiston liepeillä ovat loputtoman pelin nappuloita
ilman itsenäistä arvoa - tässä yhden miehen yksinäisessä pelissä. Ei se
näin voi jatkua. Uudistua pitää, mutta siinä pitää olla järki mukana.
@marikaarina Upeasti kirjoitettu.
Toivottavasti järki on edelleen se joka ratk
Linnanmaan tiedekaupunginosan arvoa ei Oulussa ymmärretä.
Moni
päättäjä elää vielä vanhassa tervaporvariajassa, jossa torin ranta ja
kaupungin keskusta olivat maailmankaikkeuden keskipiste.
Oulun
tulevaisuus perustuu siihen, kuinka se pitää huolta puoli vuosisataa
kehitetyistä toimintaympäristöistä tutkimukselle, opetukselle ja
yritystoiminnalle.
Toivottavasti Oulun päättäjistä enemmistö elää tätä päivää ja tulevaisuutta. Eikä tervaporvarien mennyttä Kauppakamari-aikaa.
Tämä kirjoitus on puuta heinää.
Oulu on kyllä ihmeellinen kaupunki. Täällä ei ymmärretä minkäänlaista strategista ajattelua, vaan aina ja ikuisesti vastustetaan kaikkea uutta.
Tämä loputon jumittaminen on torpannut useita hienoja hankkeita tässä kaupungissa. Pro Linnanmaan eläkeläiset vain vastustavat kaikkea uutta ajattelua.
Onneksi Oulun Yliopiston hallitus osasi nyt katsoa tulevaisuuteen ja tehdä juuri oikean päätöksen!