Lähijuna ja ratikka ovat tulevaisuutta

    Olisi aika käynnistää ratikkakeskustelu Oulussakin

Oululainen maakuntahallituksen jäsen Olli Kohonen eritteli erinomaisesti tulevaisuuden raideliikennemahdollisuutta jo kirjoituksensa otsikossa ”Olisiko aika käynnistää ratikkakeskustelu Oulussa (Kaleva 16.11.). Jos otsikkoon olisi voinut kirjoittaa ”raideliikenne tavoitteena …” oltaisiin pitkällä, keskustelu ja suunnittelu käynnissä. Seudulla ei pidä käpertyä vain Kempeleen aseman muutaman kymmenen hengen liikenteeseen. Pikemminkin tarvitaan kunnon keskustelua järkevästä yhdyskuntarakenteesta. Tähän puuttui oivallisesti Risto Kalliorinne ”Ratikka on jo suunnitelmissa” kirjoituksessaan (Kaleva 22.11)

Vain kunnollisilla tavoitteilla päästään siihen, mihin Tampereella ja pääkaupunkiseudulla on päästy isoilla valtion tukitoimilla – sielläkin vuosikymmeniä myöhässä, siksi kalliisti.

Toimivat terveyspalvelut sote-uudistuksen ytimeen

Rantapohja 1.12.16

Yli 20 vuotta kaupunginhallituksen työskentelyyn päättäjänä ja esittelijänä osallistuneena uskallan runsaan kansalaispalautteen perusteella sanoa, että ongelmia terveyspalvelujen hoitamisessa kaupungissa ja sairaanhoitopiirissä on ollut ja tulee olemaan vastaisuudessakin. Niitä ei hoideta kaunomaalailulla, esittä­mällä ratkaisuina vain ”valinnan vapautta”, ”asiakaslähtöisyyttä” tai ”digitalisointia”.

Tähän on sorruttu valtakunnan hallituksen aiheuttaman poliittisen kiistelyn takia. Myös kaupungin hyvinvointilautakunnan ja sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenen näköalapaikalta Pekka Simonen (kok) kirjoitti (Rantapohja 24.11.) uudistusasiasta täysin kritiikittömästi.

Asunto- ja työllisyyspolitiikkaa yhteen

Nyt tarvitaan kokonaisvaltaisempaa politiikkaa

Valtakunnan työllisyyspolitiikassa on isoja ongelmia. Ratkaisuja esitetään hyvinkin kapeista näkökulmista, halpatyömarkkinoista lähtien. Se on suorastaan epäeettistä kun samaan aikaan ei tarjota eväitä edes kohtuuhintaiseen asumiseen. Myöskään asumistuen kiristäminen ei helpota muuttamista työn tai opiskelujen takia.

Suomessa on pitkä perinne edullisen asumisen järjestämisessä yleishyödyllisten rakentajien toimesta. Alkuperäinen ja toimiva periaate rakentaa korkokannustimen avulla kohtuuhintaisia vuokrataloja ei olekaan enää ARAlla, vaan pankeilla. Pahimmillaan ARA/Valtiokonttori perii suurimmat rakennuslainojen korot. ARA:lla on yleistä korkotasoa korkeammat jopa yli kolmen prosentin korot vaikka ohjauskorot ovat negatiivisia.  Nykyisin 40 vuoden laina maksetaan valtiolle takaisin 2,5 kertaisesti.