blogit.kaleva.fi 14.12.2019
Kehitetään rohkeasti ja monipuolisesti kampusta
Linnanmaan muutos ei ole vain Oulun ”suurin kaupunkirakenteen muutos”, kaavoituksineen ja liikenneratkaisuineen. Tarvitaan monipuolisia palveluja. Edistetään hyvinvointia ja vetovoimaa koko Oulussa. Toteutetaan Järvi-Ouluun, Linnanmaan HyvinvointiCampus.
Kontinkankaalla lääketieteen Campus voisi olla. ”Oulujoen TerveysCampus”. Sillekin on tarinansa. Molempien Oulun Campusten imago-markkinoinnille löytyy näin pohjaa.
Oulu tekee ”rohkeasti valintoja paremman tulevaisuuden puolesta” ja
uskaltaa ”kokeilla uutta ja luopua vanhasta”. Kehitetään kaupungin
arvojen mukaisesti Järvi-Oulun Campusta.
Linnanmaasta tulee kaupunginjohtaja Laajalan mukaan paitsi ”Euroopan
suurin sisäkampus” myös ”ainutlaatuinen, innovatiivinen ja luova”.
Linnamaalle eikä muualle Ouluun riitä terveyspalvelut kiertävistä autoista kuten monissa pikkukunnissa – ehkä kuitenkin koululaisten hammashoitoon.
Tarjotaan terveyspalvelut nopeina, joustavina, ennakoivina ja lisätoimenpiteitä arvioivina hoitaja- ja lääkäripalveluina. Tuetaan palvelua neuvoa jakavalla päivystysapupuhelimella, Kymeenlaakson mallilla. Vahingolliset potilasjonot eivät kuulu teveydenhuoltoon. (ks. R. Siipola, Kaleva 14.12)
”Kokeillaan uutta”, ollaan ”luovia” palvelun tuottajia ja käyttäjiä. Useimmiten tiedämme terveysasioissa akuutit palvelutarpeemme. Ne voisimme nopeasti ja joustavasti kertoa ja selvittää Kaijonharjun, Rajakylän, Myllyojan ja Höyhtyän hyvinvointipisteissä. Siellä arvioitaisiin vaativamman avun tarve ja varattaisiin aika hyvinvointikeskuksiin tai OYS:iin.
Palautetaan palvelut ”rohkeasti” Campus-alueelle. Kaupungin talousarvioissa, myös 2020 (ja TTS 2021-22) todetaan, että kuntalaisten ” … osallisuus varmistetaan asiakasraatien, kehittäjäasiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden avulla” (s. 89.).
Järvi-Oulun, Kuivasjärven-Kaijonharjun asukkaat ovat olleet mukana
kokemusasiantuntija- ja kehittämisryhmissä ja kuulemistilaisuuksissa.
Asukkaita on kyllä kuunneltu mutta ei kuultu.
Hyvinvointia tukee myös toteutettava LiikuntaCampus.
Hyvinvointipalveluja ei ole ”kehitetty” parhaalla mahdollisella
tavalla. On edetty tilat edellä ja päädytty keskittämiseen Tuiran
terveys-/hyvinvointikeskukseen. Ensin asetettiin tilatyöryhmä ja vasta
sitten toimintaan paneutuva palvelutyöryhmä.
Rajakylän ja Kaijonharjun terveyspalvelut lakkautettiin ja siirrettiin
Tuiran suuryksikköön. Tämän piti tapahtua ilman investointeja. Rahaa
rakennukseen ja parkkialueeseen on kuitenkin mennyt jo yli 10 m€.
Varaudutaan omilla tuloksilla valtakunnalliseen sote-uudistukseen. Hyville näytöille on kysyntää. Ei tyydytä vain pääkaupunkiseudun erillisratkaisun, tehdään itse sellainen. ”Luova” ote koko hoitoketjuun.
80-luvun omalääkärijärjestelmä on kuulemisissa torjuttu toistamalla, että ”emme voi palata vanhaan”. Oulu oli kuitenkin mallin valtakunnallisia tiennäyttäjiä. Sitä toteutetaan muualla pienissä joustavissa yksiköissä, erityisesti paljon hoitoa tarvitseville.
Hyvinvointipiste tarvitaan Campuksen työntekijöille. Yliopiston työntekijöiden työterveyspalvelut on typistetty ”työstä johtuvien sairauksien hoitoon”. Heidät ohjataan perussairauksissa etäälle julkisiin palveluihin.
HyvinvointiCampukselle ja oululaisille luvataan turvata ”palvelujen saatavuus toimintatapoja uudistamalla …”, vastaanottopalvelujen ”hiomista ja sujuvoittamista” sekä ”sujuvaa monikanavaista yhteydensaantia, ohjausta ja neuvontaa”.
Digitalisoinnin taikasauva ei riitä koska digi-palveluja pitää myös
kehittää. Varmistetaan hyvät asiakaskontaktit, hyvinvointipisteet.
Linnanmaan ja Oulun kehittämistä tarvitaan.
Olipa sekava kirjoitus. Otsikko oli huonosti muotoiltu.
Loppuun oli lisätty jotain omaa tuotantoa korostamaan kirjoittajan kirjoituksia näillä sivuilla. Höyhtyän terveyskeskus on lopetettu kauan sitten ja asiakkaat on siirretty Kontinkankaan palveluihin.
On ollut hyviä kirjoituksia aikaisemmin. Miksi nyt on tällainen?