Terveyspalveluja kannattaisi kehittää Kaijonharjussa ja Rajakylässä – ei Tuiran mammutissa

lauantai 29. tammikuuta 2022

Eu-junalla lähelle, etelään, Ruotsiin ja Eurooppaan

blogit.kaleva.fi  26.5.2019

                Tämä saatiin hallitusohjelmaan 2019                      - tarvitaan pohjoisen rata ja myös Ylivieska-Oulu-Haaparanta lähijuna

Missä mennään tärkeässä Pohjoisen ratahankkeessa? Onko Suomessa vain miljardien hankkeita? Tunnin radat Helsingistä Turkuun ja Tampereelle, Pisara-rata Helsingin alle, tunneli Tallinnaan ja Itä-rata Pietariin saakka. Uudet miljardien Länsimetro ja kehärata helpottavat jo liikkumista ja tiivistävät hajanaista pääkaupunkiseutua.

Onko Pohjoisen edunvalvonnassa toimittu? 2010-12 kulminoitui hyvä, yli kymmenvuotinen Perämerenkaaren ruotsalais-suomalainen, pitkälle Oulun-Luulajan yhteistyö. Kaari saatiin Eu:n liikenteen ydinverkkoon (TEN-T). Tätä tukivat yhdessä Suomen liikenneministeri Merja Kyllönen ja Ruotsin kollega Catharina Elmsäter-Svärd.

Miksi Suomen rataa ei ole vielä sähköistetty Haaparantaan saakka? Otetaan oppia Ruotsista. Siellä rantatietä parannettiin vuosia ohituskaistoilla, suunniteltiin ja toteutettiin nopea rata Haaparantaan saakka. Näin varmistettiin myös suoraa Eu-rahoitusta. Näin varmistettiin myös suoraa Eu-rahoitusta. Lähijuna kulkee Luulaja-Boden väliä ja 2020-21 Haaparantaan. Milloin Haaparannan-Oulun lähijuna?

”Jälkeenjääneen” Suomen on pikaisesti hoidettava Kemi(Laurila)-Haaparanta välin sähköistys ja logistiikkaterminaali, joita olemme kokouksissa ja seminaareissa duettona vaatineet. Saisimme yhteydet Ruotsin kautta Eurooppaan. Tätä eivät ole ymmärtäneet hallitus, liikenneministeriö eivätkä muut politiikan ja hallinnon toimijat. Toivottavasti uusi hallitus terästäytyy.

Onko Suomessa keskitytty miljardihankkeiden konsulttiselvityksiin? 20 km sähköistyskin on kaatunut miljardien ”kaukaisen tulevaisuuden” Jäämeriyhteyteen. Siinäkin on sivuutettu Kolarin rata ja suurin kaupunki Tromssa, mahdollisuudet nesteytetyn kaasun junille pohjoisen terästehtaisiin ja laivoihin.

Pohjois-Ruotsin rata avaa rahti- ja matkustajaliikenteen Eurooppaan, jopa Jäämerelle ja luo pohjaa Oulun alueen lähijunille. Liikenne maasta toiseen palvelee isoja teräs-ja metsäteollisuusyrityksiä, myös pieniä ja tulevia. Toivottavasti muovin käyttöä korvaava Kemin biotehdas saa nykyistä varmemmin raaka-aineensa rautateitse. Hanke kirkastaa rata-asetelmaa entisestään

Sähköistyksen Kemi – Tornio välillä on arvioitu maksavan vain 20 miljoonaa. Sen myötä Suomi ei olisi enää ”saari”. Meillä olisi laivayhteyksien lisäksi myös ratarahtiyhteys Eurooppaan ja maailmalle.

Ilmastopoliittisesti ratayhteys mahdollistaa vähäpäästöisen liikenteen Keski-Eurooppaan ja Jäämerelle. Ratayhteys edistää keskeisten huoltovarmuustuotteiden kuljettamista kriisitilanteiden aikana, jos Itämerellä tapahtuisi konflikti.

Liikenneministeriö on heittänyt pallon Huoltovarmuuskeskukselle puuttuvasta 20 miljoonasta, koska sitä ”ei ole saatu sisällytettyä budjettikirjaan”. Nyt viimeistään on tekojen aika. Näin näkevät jo maakuntaliitotkin.

Perämerenkaaran ratahankkeen toteuttaminen on koko Suomen etu. Huoltovarmuuskeskus voi rahoitta sen heti. Päätökseen ei tarvitse odottaa hallitusneuvotteluja.

Kalervo Ukkola
maakuntavaltuuston vpj, Vasemmistoliitto
Mika Flöjt
maakuntahallituksen vpj, Vihreät 

Kommentit;

  1. Milloin Haaparannan-Oulun lähijuna?

    Suomen ja Ruotsin rautateiden raideleveydet ovat erilaiset. Kertokaa, millainen lähijuna kulkisi Oulusta Haaparantaan ja takaisin?

    • Oulusta pääsee jo nyt suomalaisella junalla, raideleveydellä Haaparantaan saakka. Ongelma on sähköistyksen puuttuminen 20 km matkalta Suomen puolella eli loppumatka dieselveturin vetämänä.

  2. ” Sähköistyksen Kemi – Tornio välillä on arvioitu maksavan vain 20 miljoonaa. Sen myötä Suomi ei olisi enää ”saari”. Meillä olisi laivayhteyksien lisäksi myös ratarahtiyhteys Eurooppaan ja maailmalle.”

    Todellinen kysymys on rautatieyhteyden sujuvuus Suomesta Ruotsiin ja Eurooppaan. Ruotsissa on erilainen raideleveys ja ratojen sähköistysjärjestelmä. Siksi matkustajien ja tavaroiden on rajalla aina vaihdettavaa junaa. Radan sähköistäminen Haaparantaa on hyödyksi, mutta ei poista junanvaihto-ongelmaa.
    Perämerenkaaren paikallinen henkilöliikenne hoituu kätevämmin bussiyhteyksillä.

  3. Ruotsin kanssa kannattaisi alkaa yhteistyöhön ja hakea rahoitusta puuttuvaan sähköpätkään. Ja kalusto suunnitellaan sellaiseksi, että vaunujen telien vaihto on helppoa. Esimerkiksi Oulusta lähtevät matkustajavaunut pysähtyvät Haaparannalla telioperaatioon hetkeksi ja liitetään sitten ruotsalaisen junan perään. Tervemenoa vaikka Malagaan!

    • Uuteen hallitusohjelman saatua:”Sähköistyksen toteutus Kemi-Laurila-Haaparanta välillä, 10 miljoonaa euroa avaa yhteyden Pohjois-Ruotsin kautta rahti- ja matkustajaliikenteelle Eurooppaan ja jopa Jäämerelle (Narvik). Ratayhteys mahdollistaa uuden kuljetusreitin, palvelee teollisuutta ja avaa potentiaalia myös rajat ylittävään matkustajaliikenteeseen

  4. ”Ja kalusto suunnitellaan sellaiseksi, että vaunujen telien vaihto on helppoa. Esimerkiksi Oulusta lähtevät matkustajavaunut pysähtyvät Haaparannalla telioperaatioon hetkeksi ja liitetään sitten ruotsalaisen junan perään.”
    Entäs sitten, kun kaikki telien (ja sähköjärjestelmien) vaihto-operaatioon suunnitellut ja rakennetut matkustajavaunut ovat jo ruotsalaisiin juniin liitettyinä matkalla Haaparannasta Malagaan tai muualle, mistä silloin vaihto-operaatioon soveltuvat matkustajavaunut Oulu-Haaparanta juniin?
    Ruotsin ja Suomen rautateillä ei nykyisin ole henkilöliikennettä Haaparantaan. Ilmeisesti riittävää tarvetta henkilöliikenteeseen ei ole.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Haaparannan_rautatieasema

  5. Kirjoitus oli hyvä.

    Raideleveys ei ole este henkilöliikenteessä, koska matkustajilla on jalat junan vaihtamiseen ja kädet matkatavaroiden kantamiseen. Suomi pitää etusijalla yhteyttä Pietariin ja Moskovaan junaliikenteessä. Siihen on panostettu ja saatu myös näkyviä tuloksia. Miksi ei myöskin Ruotsiin voisi matkustaa junalla? Ajatus on toteuttamisen arvoinen.

    Aloite sopii hyvin tähän hetkeen, kun neuvotellaan uudesta hallituksesta. Sen painoarvoa lisäsi kaksi tunnettua allekirjoittajaa.