Terveyspalveluja kannattaisi kehittää Kaijonharjussa ja Rajakylässä – ei Tuiran mammutissa

lauantai 29. tammikuuta 2022

Selkokielellä Suomi-radasta ja tunnin junasta

 blogit.kaleva.fi 3.3.2020

      Pohjoisen kaksoisrata ja yhteys Eurooppaan

Harvoin suorapuheinen mielipide vaativaan hankkeeseen on niin hyvä kuin Tapio Yli-Koverolla jo otsikossa ”Torpataan tunnin juna Tampereelle” (Kaleva 20.2.). Hän tarjosi selkeitä eväitä aloitetun vaativan 12 vuoden liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluun.

Kaavailtu luotisuora uusi junalinja Helsinki-Tampere lyhentäisi matka-aikaa vain 15 minuuttia, ja ”umpimetsään rakennettuna” ”maksaisi miljardeja” ja ”valmistuisi aikaisintaan 20 vuoden kuluttua”. Tampere-Helsinki väli on jo nyt yli puolelta pituudeltaan 4-6 raiteinen.

Emme todellakaan tarvitse ”puolen tunnin junia”, joita on esittänyt Hjallis Harkimon eduskunta-avustaja. Ne vaatisivat 300-400 km/h luotijunanopeudet. ”Torpataan” älyttömyydet.

Turun radan liittymän takia ei suuri pullonkaula ole edes n. 40 km väli Toijala-Tampere. Ei siis panna kaikkea kansallista ratarahaa uuteen ”luoti-” ja ”umpimetsä”-vaihtoehtoon.
Miljardeja ei tarvitse heti uhrata vähemmän liikennöityyn Helsinki-Turku rataankaan. Pidetään ”järki kädessä” kuten Yli-Kovero esittää ja suunnitellaan rauhassa Espoo-Salo oikorataa.

Keskitytään Suomen päärataan, Ylivieska-Oulu kaksoisrataan! Saisimme vuosittain vähintään 30 000 rekkaa Oritkarin käyttämättömästä terminaalista raiteille. Hoidetaan päärata sähköistyksineen kuntoon Haaparantaan, samalla Keski-Eurooppan saakka. Sähköistetään Kolarin rata turisteille ja tavaraliikenteelle. Kaksoisrata on tärkeä pohja lähijunaratkaisullekin.

Toimitaan kuten Ruotsi, vaikka 20 vuotta myöhässä. Siellä tehtiin ajoissa suunnitelmat Perämerenkaarelle. Ruotsi sai siten miljardeja suoraa Eu-rahoitusta yhteisen Eu:n ydinverkkomme teiden ja ratojensa rakentamiseen. Rahoitusta on kertynyt liikenneratkaisuihin kymmenen kertaa enemmän kuin ’nukkuvassa’ Suomessa.

Saimme Perämerenkaaren virallisesti osaksi Eu:n liikenteen ydinverkkoa jo 2012 yli kymmenen vuoden yhteistyöllä Ruotsin kanssa. Erityisesti Oulun ja Luulajan työ Perämerenkaaren yhdistyksessä (Bothnian Arc förening) tuotti tulosta. Kokemuksia saatiin niin Eu:sta kuin Helsingin nukkuvasta hallinnostakin. Ruotsilla oli suunnitelmat valmiina jo ennen vuotta 2012. Suomen tavoitteet saimme vasta nykyiseen hallitusohjelmaan.

Suomen liikennepolitiikassa on näperrelty pitkään siltarumpupolitiikkaa. Toisaalta suureelliset Jäämeren yhteyksien tavoittelut hämärsivät – miljardiensa takia – paremmin toimivan pääradan tarvetta. Nyt ovat pohjoisten maakuntien ja kaupunkien pääratatavoitteet yhteisiä ja kunnossa. Ei anneta muidenkaan nostaa keskusteluun ”luotijunia” ja kaksinumeroisia miljardeja.

Ajassamme tivataan aiheellisesti yrityksiltä ja muilta toimijoilta yhteiskuntavastuuta. Sitä osoittaisi Suomelta valtiona pohjoisen pääradan kehittäminen, ilmastovaikutuksineen.

julkaistu: https://blogit.kaleva.fi/kalervo-ukkola/2020/03/03/selkokielella-suomi-radasta-ja-tunnin-junasta/  

kommennti;

Jääskä (rekisteröitynyt käyttäjä)

Kelä sitä on aikaa junassa istua?