Terveyspalveluja kannattaisi kehittää Kaijonharjussa ja Rajakylässä – ei Tuiran mammutissa

torstai 27. tammikuuta 2022

Metallin ja liikunnankin kulttuuripääkaupunki

blogit.Kaleva.fi 11.11.2018 

       Suuren yleisön luistelua Hollannin halleissa (12)

Moni ei tiedä, että Ouluun tullaan ulkomailta asti suorittamaan sekä perustutkintoja ja että jatko-opintoja kaupunkimme metallimusiikkimaineen takia.
Ovatko metalli ja urheilu osa kulttuuripääkaupunkihakemusta? Riittävätkö valitsijoille julkisuutta hallinneet Kärpät ja takavuosien Lippo? Näin yksipuoliselta on urheilu-Oulu pitkään näyttänyt.

Ainutlaatuisuutta – piilossa pinnan alla olevaakin – sanotaan etsittävän kulttuuripääkaupunkihankkeessa Oulu2026. Sitä tehdään laajalla rintamalla luovine neuvonantajineen. Onko pinnan alta löytynyt entinen Hiukkavaaran kasarmialue? Onko se paikallinen Amsterdam kulttuuritoimijoineen?

Montako kymmentä bändiä Hiukkavaarassa harjoitteleekaan? Entäs lukuisat taiteilijoiden työtilat? Nekin sulassa sovussa vanhojen autojen harrastajien kanssa.
Hiukkavaarassa on samaa kuin Amsterdamin vanhoissa teollisuusrakennuksissa tai Helsingin Kaapelitehtaalla. Kulttuuripääkaupunki Turku kehitti Logomon entiseen VR:n konepajaan.

Toppilan satamassa oli tarjolla mahdollisuuksia vielä 20 vuotta sitten. Nyt sieltä löytyy Kultturisiilo-voimala ja Vaasan myllyn säilytetty pääty. Hakemusta tukee hienosti Välivainion Tukikohta, Paskakaupunni yhdistyksineen, metalli- ja muine festivaaleineen? Onhan festivaaleja Ykän pubissakin.
Ilmakitaran MM-kisat ja Qstock-festarit ovat varmuudella osa hakemuksen ainutlaatuisuutta, vaikka eivät juuri huomiota tv:ssä saakaan.

Osataanko kulttuurihakemukseen hakemukseen kytkeä urheilu? Onnistuneita isoja hankkeita ovat olleet Raatin kenttä ja uimahallit.
Epäonnistuneita ”säästäviä” rakentamispäätöksiä olisi korkea aika korjata. Ouluhallin rakentamisessa ”säästettiin” 3 milj.mk lyhentämällä juoksurataa. Silti hanke ylitti kustannusarvion. Toinen ”säästökohde” on ollut liian lyhyen tekojään tunkeminen Raksilaan. Täysmittaiselle oli tarjolla kaava Linnamaalle.

Mihin on päädytty ”säästöillä”? Ei Ouluhalliin eikä tekojäälle ole saatu valtakunnallisia arvokisoja. Kansainvälisistä kisoista ei ole uskallettu edes unelmoida.

Opiskelijoiden, koululaisten ja suuren yleisön jääolot on mahdollista vieläkin saada uudelle tasolle Linnanmaan ison tekojään myötä kulttuuripääkaupungista tulisi valtakunnallinen jääliikunnan keskus, arktisen urheilun ”peruskoulu”.

Iso tekojää tarjoaisi monen koululaisryhmän samanaikaisen luistelun 6-8 kk:n ajan muutaman viikon luonnonjään sijaan. Iso tekojää on myös Olympiakomitean valtakunnallisia kärkihankkeita. Uimahallille ja tekojäälle kannattaa tehdä yhdistetty jäähdytys-lämpöenergiaratkaisu.

Oulusta myös metallin ja arktisen urheilukulttuurin pääkaupunki.