blogit.kaleva.fi 12.4.2020
Väljemmin
rakennetut kaupunginosat ulkoilureitteineen - Kiitos Kuivasrven Aura. Saamme hiihtää
Korona-aikana näkee terveellistä liikuntaa. Kävelijöitä riittää. Niin myös hiihtäjiä, Oulussa jopa pääsiäisenä. Koiraihmisillä ja läskipyöräilijöillä on nykyisin hyviä omia erillisiä polkujaan.
Jollakin pyöräilijöillä ja juoksijoilla on tosin korona-keväänäkin kiire hakeutua hyvin hoidetuille hiihtoreiteille. Hiihtoreitit ovat sitten yöpakkasten jälkeen joskus ikävässäkin kunnossa.
Keskusta-asuminen ei ole nyt tavoiteltavinta, vaan väljemmin rakennetut kaupunginosat ja kylät ulkoilureitteineen. Saisimmepa ajoissa runsaasti hiekoitettujen pyöräteiden puhdistuksen. Liikunta jatkuisi pölyttömässä ilmassa. Rullaluistelijat ja –lautailijat, pyöräilijät ja kävelijät kiittäisivät Suomen parasta verkostoa.
Hitaammat kiittäisivät huippunopeita pyöräilijöitä, jos vielä useammat heistä hankkisivat soittokellon ja käyttäisivätkin sitä.
Korona-aikana huippua on päästä pihalta hiihtämään ja kirkastuu se, kuinka arvokasta työtä Kuivasjärven Auran väki on vuosia tehnyt oululaisille. Korona-viikkoina lapsiperheitä ja hiihtäjiä on Auran majalla riittänyt, vaikka maja on suljettu. Virusriski on tehnyt hiihtäjistä entistäkin kohteliaampia, väistellään ja ohitetaan rauhallisesti. Myös mäkeä alas luistelevat ”audi-hiihtäjät” väistävät nyt sivuun vastaan nousevaa luistelijaa.
Henkilökohtaisten kokemusten pohjalta voisi kirjoittaa Auran sankarillista historiaa. Etelän paluumuuttajana lähdin -83 talvella etsimään Auran majaa. Matkalla oli toisten hiihtäjien ladunpätkiä. Vanhalle majalle ja uuden majan työmaalle pääsin niiden viereiseltä voimajohtolinjalta.
Auran väki rakensi uuden hienon majan -84. Moottorikelkalla pidettiin
kunnossa pitkälle -90-luvulle vuosia itse pohjustettuja hiihtoreittejä
niin Pateniemen, Alppilan kuin Hiukkavaarankin suuntaan.
Auran hieno toiminta on edistänyt terveyttä ja nostanut asumisen tasoa kanta-Oulun pohjois- ja itäalueilla.
Nykyisiä parempia reittejä piti odottaa pitkään. Kaupunki näytti tukevan enemmän pesäpalloa ja jääkiekkoa kuin suuren yleisön liikuntaa. Seuran ja asukkaiden pitkäaikaiset esitykset reittien kehittämisestä etenivät vasta ns. Eu- eli kansallisten hankerahojen vauhdittamana. Kesti myös vuosia odottaa reittien valaistusta. Sen vauhdittamiseksi Aura hankki isot määrät käytöstä poistettuja VR:n sähköpylväitä ja lupasi tehdä sähkötyötkin, jos kaupunki huolehtisi pylväiden pystytyksestä.
Poikkeustalvena on ollut useita jäätikkövaiheita. Alueradiossa kerrottiin, kuinka Sankivaarassa ei onnistuttu latujen teossa. Lunta ei koneella saatu pysymään jään päällä. Samana päivänä Auran ladun olivat kunnossa, kuten ovat olleet pyhät ja arjet vuosikymmeniä. Jäätikön pinnat oli rikottu ja lumi pysyi. Tästä syystä varjo-Tervahiihtokin starttasi Auran majalta.
Ladunteon sankarit ovat toimineet muulloinkin kuin nykyisenä korona-talvena. Kaupunki on välillä suunnitellut ajalle tyypillisesti ladunpidon ”kilpailuttamistakin”. Se ei takaisi muuta kuin hiihtokilometrien vähenemisen. Se laatu ja pyhätyöt … Osataan toki Virpiniemessäkin, talkoilla myös Köykkyrissä. Hienot ovat hiihto- ja olisivat laskettelumahdollisuudetkin Kuusamossa, Syötteellä, Rokualla … Lapissa, jos ei hisseille olisi rynnitty, vaan käytetty vain joka toista tai kolmatta hissipenkkiä tai -kapulaa.
Erikoiselta tuntuu, että ”Arinan kannustajien” listoilta puuttui Kuivasjärven Aura tänäkin vuonna. Mitähän asiasta ajattelevat latujen tekijät Pekka Karvinen, Reijo Poutanen … Keijo Salonen, Matti Räinä, Unto Torvinen … sekä majan pyörittäjät Seija, Leila …, Anne ja muut junioreiden valmentajat …
Perusteluja riittää palkita kaupungin ja muidenkin toimesta kunnolla Aura ja sen aktiivit. Näin aloitteena esitän.
jk. melkein samalla tekstillä olisi otsikko parina aikaisempana talvena voinut olla ”Sote-hiihtoa”
