blogit.kaleva.fi 13.4.2019
LÄMPÖAKUT, PANEELIT, HUOLTOVARMUUS JA TURVE
Edistyykö Suomessa sähkön kulutushuippujen leikkaaminen, lisääntyvätkö älyk-käät paikalliset lämpö- ja sähköverkot …? Energia- ja samalla ilmastokysymyksiä riittää. Onko Oulun Energia ollut, onko se vieläkin tiennäyttäjä energiapolitiikassa?
Riittääkö Oulun näytöksi Toppilan voimalan aurinkoenergiapaneeleilla vuorattu seinä? Entäs varhaisemmat näytöt, alkaen Merikosken voimalasta, joka teki Oulusta sähköomavaraisen?
Vielä 80- ja 90-luvuilla Oulussa pyrittiin leikkaamaan kulutushuippuja – siten hiilidioksidipäästöjä – halvalla yösähköllä. Se suuntasi käyttämään yösähköllä toimivia lämmitysvesivaraajia. Miksi kuitenkin pitkään on nostettu yösähkön suhteellista hintaa? Edullisuutta on viety myös perusmaksuilla. Se ei ole järkevää, ei vaikka meillä on enemmän ja enemmän 24/7 yhteiskunta.
Kulutushuippujen leikkaaminen on edelleen järkevää ja vastuullista energia-politiikkaa. Isoon lämminvesivaraajaan on päätynyt myös Oulun uusi energia-talouden professori Mari Kopsakangas-Savolainen.
Viime vuosikymmenten saavutuksia olivat Toppilan yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto, kaukolämmön lämpöakut eli Typpi Oy:ltä (nyt Kemira) vapautunut kalliosäiliö ja Toppilan voimalan säiliö. Hyödynnetäänkö niitä kuitenkaan maksi-maalisesti ja pitäisikö niitä olla enemmänkin? Mm. Hollannissa varastoja rakennetaan kunnostettavien katujen alle. Miksei Oulussakin?
Laanilan ekovoimalaitos tuli tarpeeseen. Jätteen poltolla saadaan sähköä ja lämpöä ja vähennetään vuosikymmeniä haitanneita kaatopaikan kasvu- ja hajuongelmia. Rakenteilla oleva biovoimalaitos tuottaa entistäkin puhtaampaa energiaa ja on tärkeä vaihe Oulun Energian siirtyessä kohti välitavoitettaan 90 % hiilineutraalia energiantuotantoa vuoteen 2030 mennessä.
Uuden voimalaitoksen polttoaineesta voi 70% olla saatavuusarvioiden mukaan puuta. Loppuosa olisi kierrätyspolttoainetta sekä huoltovarmuuden varmistavaa turvetta.
Polttoainehuollossa saadaan energia voimalaitoksen läheltä ja paikallista työtä hyödyntäen lähienergiana. Oulun Energian polttoainehuolto työllistää maakun-nassa yli tuhat henkilöä. Uusin voimalarakennushanke työllistää enemmillään noin 400 työntekijää.
Oulun alueen kaukolämmöstä kaksi kolmasosaa tuotetaan pian uusiutuvalla energialla. Onko uusiutuvaa energiaa kuitenkaan hyödynnetty monipuolisesti? Toki yrityksille ja kotitalouksille tarjotaan myös aurinkosähköjärjestelmiä. Haetanko myös ratkaisuja uusiin älykkäisiin integroituihin energiajärjestelmiin?
Esimerkiksi Linnanmaan uimahallille ja tekojäälle olisi voitu tehdä selvitys yhteisestä energiajärjestelmästä, jota VTT:nkin suositteli? Tarjolla oli uudenlaisen ratkaisun harjoitustyö liikuntatoimelle, kaupungin energiayhtiölle ja tekniselle toimelle. Kaatuiko sekin toimintojen siiloutumiseen ja yhtiön tulosohjaukseen?
Älykkäisiin paikallisiin lämpö- ja sähköverkkoihin panostuksia ei todellakaan näy. Ei edes ”älykkään energiatehokkaaksi” kaavaillussa Hiukkavaarassa, vaikka kaava-suunnitelmiin niin kirjattiin. ”Älykäs kaupunki” Eu-hankkeessa (Smart City) ei ole toteutettu useiden kiinteistön yhdistettyjä sähkö- ja maalämpöratkaisuja.
Ilmastotyötä energian tuotannossa ja järjestelmissä siis riittää. Tyhjästä ei tarvitse lähteä.
Kommentit:
Oulu on turpeen vanki.
.. ja toivottavasti vielä pitkään onkin ”vanki” koska muuta vaihtoehtoa ei vaan ole. Niin se vain on
Pienydinvoimala, hyvä vaihtoehto myös Oululle. Fossiilivapaata energiaa kaukolämmön ja sähkön tuottamiseen.
https://www.rakennuslehti.fi/2018/02/helsingille-halutaan-oma-pieni-ydinvoimala-muutamalla-pikkureaktorilla-voisi-lammittaa-kaupungin/
..no sinähän se vanhan vitsin kerroit. Tosiasiassa turve ainut validi vaihtoehto yhdessä hakkeen kanssa..niin se vain on.
Kiinteistöjen varaavia järjestelmiä pitäisi käyttää tehokkaasti kulutushuippujen tasaamiseen. Nythän kaikki yösähköt menevät päälle iltakymmeneltä riippumatta siitä, mikä on sähkön pörssihinta sillä hetkellä. Samanaikaisesta kytkeytymisestä syntyy tehopiikki, joka osaltaan nostaa sähkön hintaa.
Varaajat pitäisi täyttää silloin, kun sähkön kysyntää on vähän ja hinta on halpa. Sähkön hinta on tiedossa seuraavan vuorokauden jokaiselle tunnille etukäteen. Olisi kohtuullisen yksinkertaista laskea kullekin kohteelle ulkolämpötilan perusteella yösähkön tarve kullekin vuorokaudelle. Tämä energiamäärä otettaisiin sitten varaajaan halvimpien tuntien aikana. Järjestelmähän sisältää jo sähkönsyötön kauko-ohjauksen. Vain kovimmilla pakkasilla yösähköä tarvitaan läpi yön.
Näin toimittaessa voittaisivat sekä myyjä että ostaja. Ja sähköjärjestelmän tehokkuus paranisi. Ostajaa voitaisiin jopa hieman hyvittää tekemästään varaajainvestoinnista