blogit.kaleva,fi 7.12.2019
Liikunta- ja uimahalli sekä katettu tekojää - kaikille yhteinen energiajärjestelmä
Keskustelu yliopiston sijainnista on alkanut yllättäen vuosikymmenten jälkeen uudelleen, turhaanko. Ratkaisisiko keskustaan sijoittaminen vetovoiman, onko se ainoa vaikuttaja?
1960-luvulla yliopistoa oltiin perustamassa Virpiniemeen. Olisimme saaneet kansainvälisten esikuvien mukaisesti melko syrjäisen Liikuntakampuksen? Onneksi ”Hallitus peruutti esityksensä Oulun yliopiston siirrosta Virpiniemeen. Yllätyskäänne Kuivasjärven hyväksi”, otsikoi Kaleva 11.1.1965. Tehdään lähempänä olevasta Kuivasjärven Linnanmaasta liikuntakampus.
Esitän nimeksi vetovoimaisempaa Järvi-Oulun Campusta Oulu Campuksen sijaan. Nimi juontaisi Linnanmaan kuivasjärvisestä historiasta. Vieressä on myös Pyykösjärvi. Alueen nimeksi Järvi-Oulu.
Järvi-Oulun alueella on pian 20 000 opiskelijaa, yli 10 000 työpaikkaa. Onnistuvalla kaavoituksella ja lähijunaliikenteellä saadaan asukasluvuksi yli 30 000.
Kehitetään Järvi-Oulun Linnanmaasta monipuolinen liikuntakampus ja annetaan näinkin potkua kulttuuripääkaupunkihankeelle.
Annetaan vauhtia liikuntakulttuurille. Taantumat myös vähäinen liikunta
voidaan kääntää voitoiksi, todisti italialainen professori Franco
Biancini äskettäin Oulun valtuustolle. Näin on käynyt useimmissa
Euroopan kulttuuripääkaupungeissa.
Emme ole jääliikunnassakaan huipulla, vaikka meillä on Kärpät. Ottelujen seuraaminen tai lasten kuljettaminen kaukaloharjoituksiin ei ole monipuolista liikuntaa.
Miltä kuulostaisivat uutiset, että – ”Suomen kulttuuripääkaupungin Järvi-Oulussa” – Linnanmaalla on meneillään 4000 osallistujan ”Euroopan luistelumaraton ja Jääfestivaali”, ”Northern Europe Ice Festival”.
Oulun helmet, Pyykös- ja Kuivasjärvi pitää kunnostaa ympärivuotiseen virkistyskäyttöön. Näkisimme siellä uimarit, melojat, soutajat, suppailijat, surfaajat, onkijat, pilkkijät, jäämaraton- ja kuutamoluistelijat ja hiihtoreiteille menijät.
Kaupungin pitää terävöittää liikuntapaikkasuunnittelua. Pyöräilybaana sopii esimerkiksi. Ei tehdä ”säästämällä” kuten 80-luvulla Ouluhallin rata ja 90-luvulla Raksilan lyhyt tekojää. Vuosikymmeniä on siksi jääty ilman arvokilpailuja ja liikuntaturismia.
Määritetään Linnanmaan kaavoituksessa valtakunnallisesti merkittäväksi urheilupalvelujen alueeksi. Sitä tukevat järvialueen maisema- ja luonnonarvot. Alue on jo monipuolisempi kuin Turun CampusSportin liikunta-, voimistelu-, kuntosalit. Tamperekin suunnittelee Hakametsän halli- ja urheilualueelle liikuntakampusta.
Linnanmaan runkokaavassa on uima- ja liikuntahallien vieressä urheilupuisto, jonne tarvitaan katettu tekojää, joka antaisi suurelle yleisölle 6-8 kk lähes rajattomasti jääaikoja.
Liikuteltavin suojaverkoin ja -patjoin rajatulla jäällä luistelisivat yhtä aikaa useat koululaisryhmät, Icehearts-ja pipo-kiekkoilijat, jää- ja kaukalopalloilijat, taito-, matka- ja pikaluistelijat. Tämä ei onnistu Pateniemen kattamattomalla tekojäällä talven tuiskussa ja pakkasessa.
Linnanmaalle oli 90-luvun lopulla tarjolla kaava uimahallia ja tekojäätä varten. Tekojäästä tehtiin hankesuunnitelma 2012-13. Se on vuosia kuulunut olympiakomitean ja OKM:n valtakunnallisesti merkittäviin kärkihankkeisiin. 2015-16 tehtiin lisäksi aloitteet – VTT:n asiantuntijaevästyksin – uimahallin, liikuntahallin ja tekojään yhteisestä edullisesta energiajärjestelmästä.
Liikuntaharrastuksille, siis terveydelle on kysyntää. Se lisääntyy, jos sille luodaan ”liikunnan mallikaupungissa” edellytykset.
https://www.kaleva.fi/lukijalta/mielipiteet/liikuntaharrastuksille-on-kysyntaa-kehitetaan-linnanmaata-myos-vetovoimaisena-liikuntakampuksena/831169/#anchor-for-comments
Kirjoitus on hyvä. Odotin enemmän kommentteja. Ehkä ei ole kellään vastaan sanomista tai halua sanoa muutakaan.
Luistelumaraton ei kuullosta kansan urheilulta, mutta muuten on hyvä lisätä liikuntaa. Raksilassa on paljon liikuntapaikkoja, miksi ei myös kaupungin pohjoisessa osassa voisi olla. Kyllä.
Kokemukseni mukaan erityisesti erilaisista sisäliikunnan salista on kysyntää.