Terveyspalveluja kannattaisi kehittää Kaijonharjussa ja Rajakylässä – ei Tuiran mammutissa

lauantai 29. tammikuuta 2022

Parhaat edustajat vaaleilla Sote-komiteaan

 blogit.kaleva.fi 8.3.2019

    EDETÄÄN KONKREETTISILLA PARANNUKSILLA

Koko vaalikausi on puhuttu Sote-hankkeesta Suomen suurimpana palvelurakenteen muutoksena. Se on ollut vastuutonta koska suuria asioita ei ole tehty yhdessä. Sotessa on ohitettu laajapohjainen koeteltu kaikkien puolueiden yhteinen komiteatyö.

Valmisteluvalta siirrettiin SOS-hallituksen toimesta valikoiduille ’omille’ viranhaltijoille ja selvästi taustalla toimiville yritysten lobbareille. Asetelma on alusta asti ollut vääristynyt. Näkyyköhän tilanne jälleen kerran puolueiden vaalibudjeteissa, etusivun ja muissa isoissa mainoksissa.

Hyvinvointiyhteiskunta ei voi puskea eteenpäin rakennetta, joka vaarantaa suomalaisten palvelut ja perusoikeudet. Kyse on siis perustuslaillisista oikeuksista l. ”Julkisen vallan on turvattava … jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä” (perustuslaki,19 §).

Mitä tapahtui maakunnissa. Menetettiin keskussairaaloiden synnytyksiä ja leikkauksia. Oys/PPShp on nyttemmin yrittänyt korjata keskittämisasetusten vahinkoja jakamalla vaativia palveluja muihin sairaaloihin. Tällä ratkaisulla olisi Lapissa voinut toimia julkisessa Länsi-Pohjan Kemin sairaalassa, ei yksistään Rovaniemen sairaalassa.

Oulustakin tehtiin maakuntasuunnitelmissa ”yritysfuusion” kaltainen pilotti. Oulu keskittää vauhdilla (”fuusioi”) isoihin keskuksiin (vrt. isompaan yhtiöön) monta terveyskeskusta (pienempää yhtiötä). Meillä oli tarjolla väestöpohjillaan 20 000 ja hallittavien terveysasemien verkko. 80 000 ja 60 000 asukkaan fuusiomammutit voivat toimia kunnolla vasta niitä ensin kehitettäessä, ei mammuttitilaratkaisujen kautta.

Oulun terveysasemat itsessään olisivat olleet maakunnan suurimpia, olisivat vastanneet suunniteltavia ja alueellisia sote-keskuksia?

Tilojen keskittämislinjallaan Oulu luopui jo 80-luvulla aloitetusta väestövastuumallista? Vantaalla se toimii paljon palveluja tarvitseville. Kasvanut Oulu rapautti kehutun mallin 90-luvulla, kun se ei palkannut lisää lääkäreitä. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat.

Kansalaisten kuuleminen on puuttunut vaativassa Sote-uudistuksessa, sen ennakoinnissa. Viisaampi Oulu olisi koko ajan tavoitellut nykyistä toimivampaa, joustavaa matalan kynnyksen perusterveydenhoitoa. Se olisi ollut vastuullista, parasta (perustuslaillista !) valmistautumista ja palvelujen luomista tulevaan sote-rakenteeseen. Erityisesti lapsiperheille ja ikäihmisille tarvitaan jatkossakin nykyistä toimivammat, helposti tavoitettavat hyvinvointi-/terveyspisteet omahoitajineen ja –lääkäreineen.