Oulu ja Luulaja tekivät vuosien työn Perämerenkaaren saamisessa 2012 EU:n liikenteen ydinverkkoon TEN-T
2000 luvun alussa lähetettiin Eu:lle lukemattomia lausuntoja pohjoisen liikenteen pullonkaulojen ja raaka-ainevarantojen vuoksi. Kesti yli kymmenen ennen kuin saatiin Perämerenkaari Eu:n ydinliikenneverkon osaksi. Kemi-Oulu väli on edelleen pullonkaula.
Asioita
rupesi tapahtumaan kun saimme 2011 liikenneministeri Merja Kyllösen ja Ruotsin
infrastruktuuriministerin Catharina Elmsäter-Svärdin yhdessä esittämään
näkemyksensä liikennekomissaari Siim Kallasille.
Lausuntoja
paremmista liikenneverkoista oli yli kymmenen vuoden aikana annettu omille
viranomaisille ja 2000-02 suoraan Eu:n komissiolle. Lausuntoja tekivät kaupungit,
satamat, Oulun lääni ja tiepiiri.
Lapin
tiepiirikin saatiin ajamaan Rovaniemen lisäksi valtatie 4:n parannusta. Aluksi tosin
puhuttiin välistä Maksniemi-Ii kunnes huomattiin, että Kemi-Oulu väli on tunnetumpi.
Tarvittiin
tiivistä 90-luvun lopulla alkanutta Suomen ja Ruotsin Perämerenkaaren monen
tason yhteistyötä, Luulaja keskeisenä partnerina. Näin saimme pullonkaulat
parannettavien eurooppalaisten yhteyksien listalle.
Perämerenkaaren
yhteistyö syveni monien 90-luvun Eu-projektien kuten ”Osaamiskaari” jälkeen ja
se virallistettiin 2002 Bothnia Arc yhdistyksenä. Sen hallituksessa vuoteen
2015 toimineena ensin Kemin ja sitten Oulun edustajana uskallan sanoa, että
työtä riittää jatkuvasti myös vakuuttelulle kotimaassa.
Ruotsin
puolella jaksotettiin parannuksia vuosi vuoden perään, mutta meillä sitä ei ole
osattu vaan kootaan ja odotetaan isoa hanketta. Ruotsissa parannettiin
vuosittain rantatietä ohituskaistoilla ja sähköistettiin rata Haaparantaan
saakka. Meillä tehtiin liikenneympyröitä Iihin.
Haukiputaan
leveäkaistaista osuutta on ’kokeiltu’ 20 vuotta. Siihen ei ole saatu
keskikaiteen avulla helposti toteutettavia ohituskaistoja. Nyt vasta tehdään
lopullisia suunnitelmia Kemi-Oulu välin parannuksista, vaikka ensimmäiset
esitykset on tehty jo 70-luvulla.
Nykyhallituskin
nosti ensimmäiseksi Eu:n liikenneverkostojen rahoituksen kohteeksi Helsinki-Turku
1 tunnin radan. Oulun kohdan parannusten on sentään luvattu alkavan tänä
vuonna.
Suomen ja Ruotsin liikenneministerit painottivat 2011
sitä, kuinka tärkeää Eu:lle on ottaa huomioon pohjoiset alueet. Ministeri
Kyllönen painotti Perämeren kiertävän Botnian
korridorin strategista merkittävyyttä ja pohjoisten yhteyksien
parantamistarvetta.
Merkittävä
osa Eu:n raaka-ainevarannoista tulee Ruotsista ja Suomesta. Pohjoisen
kehitykselle on ollut haitaksi, että Botnian korridoria ja muita hankkeita on
jouduttu odottamaan. Kunnon väylästö, ei vähiten sähkörata kaarellamme olisi
pohja myös Jäämeriyhteydelle.