Terveyspalveluja kannattaisi kehittää Kaijonharjussa ja Rajakylässä – ei Tuiran mammutissa

lauantai 20. syyskuuta 2025

Onnistutaanko asuntomessujen ja kaupungin kestävässä suunnittelussa

 Asun­to­mes­su­ta­lot olivat taas kal­lii­ta ja isoja 

Asumiseen tarvitaan laatua ja vastuullisuutta  

Kaleva 23.08-2025

Asuntomessuille asetetaan suuria odotuksia, Oulun 2025 messuille ”näkyvyyttä ja vetovoimaa”. Porille 2018 oli ”käyntikortti maailmalle”. Kaavoitus, arkkitehtuuri ja rakennustekniikat ovat osa messuja.

Toivatko messut uutta vastuullisuutta asumiseen ja rakentamiseen? Entäs hyvä, kohtuuhintainen asuminen, asumisolojen merkitys ja kestävä kehitys? Hidasteltiinko messujen valmisteluissa, koska monesta kohteesta jouduttiin luopumaan? Vaikutti kävijämääriinkin.

Messuilla korostui taas sisustaminen, pitkine edestakaisin kuljettavine myyntitelttoineen. Vierailija ei päässyt suoraan upealle sillalle ja messualueelle. Syynä tietenkin Suomen Asuntomessujen tuloksen tekeminen tilojen myynnillä näytteilleasettajille.

1990-luvun lopulla arvioitiin Kuivasjärvi erinomaiseksi asuntomessualueeksi 2005.  Koko Kaijonharjun-Linnanmaan suuraluetta päätettiin muutenkin kehittää palveluiltaan ja työpaikoiltaan omavaraisena kaupunginosana. Alueen etuna oli yliopiston ja teknologiakylän läheisyys sekä ympäristön vetovoimatekijät: Kuivas- ja ja Pyykösjärvet sekä laajat retkeilymaastot.

Yliopiston myötä 70-luvulla päätetystä toisesta kaupunkikeskuksesta on asukas- ja työpaikkamäärältään kasvanut kaupungin suurin. Saatavilla oli jopa terveyspalveluja, tosin lakkautettu 2020- luvulla.

Mitä päätettiinkään v. 2000? Kuivasrannasta luovuttiin messualueena järven huonon kunnon takia. Päädyttiin Toppilaan.  Järven kunnostamista teollisuuden ja muiden valumien takia vaati perustettu asukas-/pienkiinteistöyhdistys jo -60-luvulla.

Kunnostamisen synkkä historia jatkuu. Valuvista ja pumpattavista pintavesistä huolehtiminen ei ole hallinnassa. Uimarannat eivät ole vieläkään Eu-rantoja jne. Mitähän laki sanoo tuollaisista vuosikymmenistä. Maksujakin peritään rakentamattomista tonteista. Kunnostus oli esillä äskettäin Onkijan puiston kaavoituskuulemisessa.

2025 olisi toivonut näkyvää arkkitehtuurin murrosta kuten Oulun Niittyaron messuilla 1976, jolloin tasakattojen rinnalle nousi korkeaharjaisia ”käkikelloja”. Ei näkynyt vaihtoehtoa räystäättömille pientaloille, ei korjausrakentamista.

1976 viereiselle Simpsinkankaalle kaavoitettiin myös yleishyödyllisiä vuokrataloja. Niitä ei tullut 2005 Toppilaan eikä myöskään 2025.

Kovin kestävää ei ollut isojen kalliiden vähintään 130 m2 asuntojen rakentaminen 2005 eikä huomattavasti pienempien mutta kalliimpien rakentaminen 2025.

Oulun asuntomessuhistoria saa miettimään myös kestävää kaupunki­suunnittelua. Riittääkö, että todetaan 2025 kuinka ”keskustan siluetti … suistomaisemassa muistuttaa kaupungin ja palveluiden läheisyydestä”, onneksi ilman torin tornia. 

Oulun maineikkaan maapolitiikan ja kaavoituksen linjausten rinnalle – asuntomessuillekin - tarvitaan vastuullista, sosiaalisesti kestävää tasapainoista kaupunkisuunnittelua, ohjeita monimuotoisesta asumisesta, yleishyödyllisestä ja perheasuntotuotannosta sekä elinkaari- ja laatuvastuista.

Kalervo Ukkola,

kaupunginjohtaja (arvonimi), Oulu

----------------------------------------------------------

Kommentit (5)

Eipä tuu käytyä

Messut olivat valtava pettymys mitä katsotaan käviämäärään. Toivotaan siis, että ensi kesä on kylmä, tuulinen ja sateinen. Tämä tulevan kulttuuripääkaupungin parasta ajatellen.

|
4KalevaMedia4

Asuntomessut provosoivat aina, aina.Nyt messut olivat mukavan pienet ja hyvin netissä. Honkarakenteessa oli lämpöä vastassa, akustiikka kunnossa ja kodin tunnetta, rauhaa.

|
Sixten Sikseen

Linnamaisen sokkeloisia taloja,joissa on tilavuutta,mutta vähän asuinneliöitä suhteessa tilavuuteen!
Yksityisyydellä ei ole ollut merkitystä,joten Kalsareissa aamuvenytyksiin pitää tottua sisällä!
Ihmehanke sittenkin?

Pallomeri73

Messut oli hienot, uusi asuinalue viihtyisä, ja uskon että yhteinen rakennusaika saa aikaan asukkaille yhteisen kodin ja alueen tunteen.

Kaavoitus on mielestäni erityisen onnistunut, tilaa on ihmisille, kun on satsattu autot halliin. Näin lähellä keskustaa saa kaavoituskin olla tehokasta.

Kuitenkin ajatus on viihtyvyydessä ja ihmisen arjessa. Myös uusi silta tätä pisteenä iille minusta korostaa.

Oulunpoika

Joko on tulossa kaupungin tekemä julkinen raportti asuntomessuista näin jälkikäteen kuten julkaistiin edellisistä vuoden 2005 asuntomessuistakin? Kiinnostaa kaupungin messuihin käyttämät menot ja messuista saadut tulot.