Kalervo Ukkola - 1.2.2017
Miten seuroihin Icehearths-henkeä
Mikä kaupungin linja lopulta onkaan puheissa ja linjauksissa korostettuun ehkäisevään toimintaan? Kestäviä säästöjä taloudessa tuovat varhainen puuttuminen nuorten ongelmiin ja kaupunkilaisten terveysongelmiin.
Oulussa tähdätään talousarvion mukaan ”ennaltaehkäiseviin ja kevyempiin palveluihin”. Silti ei opetuspuolen 425 000 000 € talousarviosta riitä rahaa esimerkiksi lasten ja nuorten tukemiseen toivotulle 50 000 €:n Icehearts-avustukselle.
425 miljoonan opetuspuolen budjetin lisäksi ennalta ehkäisevään toimintaan pitäisi löytyä mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden 612 miljoonan budjettiraamin sisältä. Molemmat summat ovat talousarvion raameja, joissa tietenkin pitäisi pysyä velanoton kurissa pitämiseksi.
Raamien lisäksi tehdään yksityiskohtaisia käyttösuunnitelmia, joita pitää tarkistaa pitkin vuotta.
Julkisuudessa viranhaltijoiden toimesta on kerrottu, että raha ei riitä Icehearts toiminnan tukemiseen, koska sitä kului mm. valo-festivaaliin.
Kulttuurin tukeminen on luonnollisesti tärkeää, vastakkainasettelu ei. Syytä on katsoa linjauksia ja budjetin isoja raameja, eikä keskittyä yksittäisiin projektirahoihin
Iceheartissa kasvattajat ovat pitkään rinnalla kulkijoita lasten joukolle, joiden kehityksestä ollaan huolissaan. Toiminnalla ei korvata ketään tai mitään, vaan tarjotaan pysyvä ja turvallinen aikuinen ja tuki lapselle, perheelle ja peruspalveluille.
Kouluissa organisoitu toiminta helpottaa sosiaalihuollon sekä koulun henkilökunnan työtä. Se on yksi avohuollon tukitoimi. Iceheartsissa liikunnalla ja joukkueurheilulla otetaan nuoria mukaan sosiaaliseen kasvatustyöhön. Joukkue luo tunteen, että kuulutaan yhteisöön, jossa on turvallista kasvaa ja opetella elämää.
Urheilulla on Iceheartsissa välinearvo. Esimerkiksi peliaikaa annetaan kaikille. Tärkeintä ovat hyvät ihmissuhteet, lasten kanssa ja rinnalla kulkeminen koko kasvuajan. Varsinaisesti työskennellään kouluissa, perheissä, verkostoissa ja yhdessä lasten kanssa.
Yhden joukkueen vuosikustannukset ovat 50 000 euroa/v kasvattajan henkilöstökuluihin, vakuutuksiin ja toimintaan. Tätä avustusta kaupungilta vuosittain tarvittaisiin. Lastensuojelulaitoksissa THL:n mukaan vuorokausihinta/lapsi liikkuu useiden satojen eurojen välillä.
Oulu voisi ottaa esimerkkiä muista kaupungeista. Voitaisiin toimia Vantaan tavoin. Eräässä koulussa oli ennen Icehearts toiminnan alkua n. 270 lastensuojelun ilmoitusta vuodessa. Seuraavana vuonna, toiminnan alkamisen jälkeen, ilmoitusten määrä putosi viiteen kappaleeseen.
Tällä hetkellä Vantaalla toimii kolme eri joukkuetta. Toiminnan vaikuttavuuden myötä Vantaan kaupunki on tehnyt viime vuoden aikana Iceheartsin kanssa yhteistyösopimuksen kuuden lisäjoukkueen perustamisesta seuraavaan kahden vuoden kuluessa.
Yksikään Iceheartissa mukana ollut lapsi tai nuori ei ole jäänyt koulutuspolun ulkopuolelle. Toimintaa on Suomessa ollut vuodesta 1996. Suurista kaupungeista Espoo, Vantaa, Helsinki, Turku, Tampere, Lahti, Riihimäki ja Pori tukevat Icehearts-toimintaa.
Lautakunnan jäsenille ja eri ryhmien edustajille sekä valmistelijoille meni selkeitä viestejä Icehearts-toiminnan merkityksestä ennen talousarvion käsittelyä. Toimintaa ei ole – vielä? – huomioitu.
Talousarviokirjan mukaan kuitenkin ”sivistys- ja kulttuuripalveluja kootaan ehyiksi palvelukoko-naisuuksiksi..” ja että ”… lapsia ja perheitä tuetaan omissa kasvuympäristöissään”.
Kouluille kuuluvasta monialaisesta ehkäisevästä työstä ei saa tulla tyypillinen hallinnollinen palvelujen rajapinta maakunnan sotenkaan jälkeen.
Pelkästään kustannushyötyjä katsomalla Icehearts-toiminnan pitäisi olla kaupungin tuen piirissä. Lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisen kasvualustan tuomia kerrannaisvaikutuksia yksilön elämään ei voida kuitenkaan rahalla mitata.
Aika olisi jo herätä Icehearts-toiminnan tukemiseen.
