https://www.kaleva.fi/sahkon-tunnista-toiseen-heitteleva-porssihinta-ei/11507855#kommentit
Kaleva, 10.2.25
Nykyistä pienemmät sähkön tuntihintavaihtelut kertoisivat kansalaisten arjen huomioimisesta. Oulussa OKE:lla oli 80-luvulta lähtien pitkään selkeä hintaero yö- ja päiväsähköllä, tosin vuosien kuluessa pienentyen. Näin pyrittiin leikkaamaan päivän kulutushuippuja, siis parantamaan huoltovarmuutta. Se oli aikansa vihreää siirtymää, samoin kaukolämpövarastot Kemiran entisessä kallioluolassa ja Toppilassa.
Joulun aikoihin pakkasajan tuntiheilahtelut olivat melko kohtuullisia. Oliko syynä se, että ’sähköpörssimeklarit’ olivat joululomalla eivätkä spekuloimassa tuntituottoja? Miksi edes ydinvoiman iso osuus ei vakauta ylisuurta hintojen heilahtelua?
Pörssisähkö mahdollistaa parhaimmillaan pienemmän sähkölaskun, jos voi vähentää kulutusta hinnan ollessa korkealla ja ajoittamalla sitä edullisemmille tunneille.
Pörssisähköllä kuluttaja joutuu kuitenkin miettimään ja säätämään kulutustaan uusilla, ehkä vielä liikaakin kehittelyn alla olevilla tekniikoilla ja järjestelmillä, investoimaan niihin. Onko tarkoitus, että huoltovarmuus hoidetaan sittenkin näin, meidän yksittäisten kansalaisten toimenpiteillä, eikä järkevästi toimivalla vähemmän spekuloivalla sähkön perustuotannolla ja -hinnoittelulla.
Veden saannin turvaaminen tarvitaan. Samoin sähkön saanti maltillisilla hinnoilla eikä ylisuurilla vaihteluilla. Energiayhtiöt ovat ’huoltovarmentaneet’ omat tuottonsa myös sopimuksissa pörssihinnan päälle lisätyillä kiinteillä marginaali- ja kuukausimaksuilla. Paranisiko tilanne energialaitosten sähkövarastoinnilla?
Sähkön tarvetta lisäävät - yleisiä verkkoja hyödyntävät - ilman siirtomaksuja (!) toimivat Digikeskukset. Tarvetta lisää suunniteltu mittava vetytalous. Siksi energia-alalla jatkuvat sekä tuuli- että aurinkovoimalabuumit ja ydinvoimaselvittelyt.
Pörssisähkön spot-hintaan vaikuttavat sää, sateet ja Norjankin vesivarannot (vesivoiman tuotantoon) ja sähköntuotannon tai -siirron häiriöt. Kaikki nämä vaikuttavat siihen, miten yhtiöt ostavat sähköä Nord Pool-pörssistä, siis sähkön kysyntään tai tarjontaan.
Sähköstä maksettavan lopullisen hinnan muodostavat vaihtelevan hinnan lisäksi todella kalliit siirtohinta ja sähkövero.
Nykyisin meille tarjotaan hybridiä, pörssisähköä ja muita sähkösopimuksia. Samalla tuodaan esiin tyytyväisyystakuuta epävarmoille kuluttajille. Sopimusten vertailu pelkkien sopimustietojen ja näppituntuman perusteella on vaikeaa.
Nykytilanteessa kansalaisen on arvioitava epävarmuutta. Onko lopulta niin, että sopimustarjonnasta on pieni hyöty kuluttajalle, suuri sähköjärjestelmälle?
Huoltovarmuuden näkökulmaa tarjotaan eri yhteyksissä. Hallittua, toimivaa arkea varmistava energiajärjestelmä ja -politiikka luovat - esimerkiksi räjähdysaineteollisuutta parempaa ja - pitkäkestoisempaa huoltovarmuutta.
Kalervo Ukkola,
Oulu
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
https://www.kaleva.fi/sahkon-tunnista-toiseen-heitteleva-porssihinta-ei/11507855#kommentit
Kirjoittaja oikealla tavalla ihmettelee monen toimijan pörssisähköjärjestelmää ja sen toimivuutta, koko välttämättömän sähkön asetelmaa, sen vaikutuksia erityisesti sähkölämmittämisen ja muun suuremman sähkönkäytön kannalta. Mielenkiintoista oli taannoin esimerkiksi Laanilassa Junnikkalan sahan siirtyminen pysyvästi hinnan takia yövuoroon
