Kävelykeskuksen päivittäisellä puhdistuksella arjen tärkeää vetovoimaa

Kaleva 29.7.2025

https://www.kaleva.fi/oulun-kavelykeskustan-jokapaivainen-puhdistus-lisa/11716509

Oululaiset ymmärtävät millainen kaupungin vetovoimatekijä on Rotuaarin ja Valkean seudun siisteys. Aiheellista palautetta asiasta on Kalevaan ja kaupungille riittänyt vuosia.

Oulun keskustan kävelykatujen, Rotuaarin ja kauppakeskus Valkean ympäristön siivouksesta ja siisteydestä jätin 2018 valtuustokyselyn. Totesin kuinka ”Rotuaarin, kauppakeskus Valkean ympäristön, Torin seudun ja muun kävelykeskustan epäsiisteys vähentää muuten kesäisin vilkkaan keskustan viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Tästä palautetta antavat myös vieraat.

Esimerkiksi Helsingissä siivotaan vesiharjauksella päivittäin aseman seutu, kauppatori ja keskeiset kävelyalueet. Kyse on eurooppalaisesta yleisestä käytännöstä. Monissa kaupungeissa on panostettu jopa mielenkiintoisesti väreihin ja muuhun lakaisukaluston estetiikkaan.”

Lopuksi kysyin, ”Millaista toimintaa on suunniteltu Oulun kävelykeskustan katupinnan puhdistukseen ja roskien vähentämiseen?”

Valtuusto keskusteli asiasta vilkkaasti ja näki siisteyden tärkeäksi. Yhdessä puheenvuorossa käytettiin ihmisroska sanaa, jonka levittämisen riehakkaasti some-kanaviin ainakin kaksi populistipoliitikkoa näki omalle kamppanjoinnille pääasiaa tärkeämpänä. Näin saatiin aikaan valtakunnallinenkin kohu. Voi kysyä, onko siivous jäänyt kohun jalkoihin, koska asia ei ole vieläkään kunnossa?

Siisteys on Oulun vetovoiman arkisempi perustekijä kuin historiallisen jokisuiston korskea, väärän paikan torni. Kaupunki toimivilla sopimuksilla – nykyisin ilman omaa työväkeä ja kalustoa -  ja Arina ovat päävastuussa kävelykeskuksen siivouksesta, samalla sen vetovoimasta. Kyse on osaltaan kulttuurikaupunkivuodesta ja kulttuuri-ilmaston muuttamisesta, nyt heti, ei vasta 2026.

Kalervo Ukkola,

kaupunginjohtaja (-neuvos),

valtuutettu 80-, 90- ja 2010-luvuilla

-----------------------------

Kommentteja:

melkein silminnäkijä

29.07.2025 12:07

Päivittäisen katualueen pesun ja kerran kuussa tapahtuvan pesun välistä voitaisiin kokeilla pestä katuja kerran viikossa. Olisi varmasti nykyistä siistimpää, eikä päivittäisen pesun hinnoissa. Sotkuista on Oulun kaduilla ollut jo kymmeniä vuosia.

|TapioM

29.07.2025 13:05

@melkein silminnäkijä Voisiko tämän viikkopesun ajankohdan ilmoittaa sitten myös jossain niin osaa tulla vain silloin keskustaan kun siellä on siistiä?

|Marilyn

29.07.2025 19:39

@TapioM Erittän hyvä idea. 👍
Pienten lasten kanssa kulkiessa jopa terveysriski kulkea likaisella kadulla.

ranta-astuja

29.07.2025 11:27

Tämä kirjoitus osuu naulan kantaan ja tarkasti sittenkin. Siisteys on todellakin se asia, joka viihtyisyyttä eniten luo niin kaupunkilaisille kuin turisteille. Mitä tässä yhteydessä sivuasiana esiin tulevaan torniin tulee, se rumuudessaan dramaattisesti vähentää viihtyisyyttä, ei lisää sitä. Kiitos Kalervo Ukkola.

Appropriate

29.07.2025 11:01

Rotuaari on myös ankea, koska sieltä puuttuvat puut. Varsinkin kesähelteellä ne toisivat viilennystä. Eipä tosin niille taida olla kasvualustaa.

TapioM

29.07.2025 13:08

@Appropriate On kieltämättä hieman kolkko koko Rotuaari kun siinä ei kasva missään kohtaa puita. Onko siihen mitään erityistä syytä miksei vaikkapa leveämmillä kohdilla voisi laittaa keskelle puurivistön? Ei tarvitse oikeastaan olla edes mitään isoja puita, jotain suurehkoja puskia jotka toisivat vihreyttä betonin keskelle. Kesän kukkaruukut eivät oikein riitä, ne on niin lyhyen aikaa yleensä. Parempi olisi ihan kunnolliset istutetut puut.

Manfredman

29.07.2025 10:02

Tuon kiveyksen päälle helppo vetäistä asfalttipinta.Helppo puhdistaakin.

RiiMa2

29.07.2025 10:02

Hyvä, että Ukkola kirjoittaa aiheesta. Rotuaari sekä Valkean edusta ovat kaupungin häpeäpilkkuja. Vuosia jo olen seurannut tilannetta, joka yhä vain pahenee. Sama tuntuu leviävän kerrostalojen pihoihin, ei niitäkään enää pestä entiseen tapaan! Paha juttu!
Oulu tuhlaa varojaan kulttuurikaupunki-imagoon, jolla on suuri budjetti muutenkin - tuhlataan myös lähialueiden ns. vetävyyteen. Miksi siitäkään ei riitä oman kaupungin siisteyteen.
Tehkää päättävät tahot jotain, ettei tavallisten ihmisten tarvitse hävetä kaupunkiaan.

kotikommunisti

29.07.2025 07:30

Arinako sen päällysteen vaihtaa vai kaupunki? Loppupeleissähän näkymässä kyse on siitä eikä siivouksen puutteesta. Puhdistaa on yritetty harjakoneilla ja kuivajäällä mutta huokoinen materiaali senkun imee. Vaihtoon!

Eipä tuu käytyä

29.07.2025 07:11

Oulussa on paljon työttömiä. Niin kaupunki voisi palkata siivousporukan hoitamaan homman ilman mitään välistävetäjäyritystä.

Kilroy was here

29.07.2025 06:28

Osaava Oulu.

Kulttuuri- ja teknologiakaupungin kehityskaarta - Pitkään ”Oulusa koulusa”, Lyseossa 150 v

Kaleva 03.05.2025

Oulun koulukaupunkimainetta on luonut 150 v Lyseo, jonka juhlavuosi jäi vähälle huomiolle. 1600-luvulta lähtien Oulussa toimi triviaalikoulu, 1800-luvulla yläalkeiskoulu, merikoulu ja kauppakoulu. Koulut, kirjasto, kirjakauppa, teatteri- ja musiikkitoiminta loivat kulttuuri­kaupungin (historiaa, prof. Matti Lackman 2011).

Lyseo oppilaineen on vaikuttanut Oulun, Pohjoisen ja koko Suomen kehitykseen ja tunnettuuteen. Lyseoon on 150 v tultu ja tullaan edelleen ympäri Suomea ja maailmaltakin, kuten pian 70 v yliopistoonkin. Silti Lyseota esitettiin ’halvemmalla’ saneerauksella museoksi 2000-luvun lopulla. Valtion koulusta jotkut puhuivat valtuustossa ”hienostokouluna”.

Aikoinaan ruotsimielisestä kaupunginjohdosta ja senaatista huolimatta eräät kaupunkilaiset päättivät perustaa suomen kielisen, sittemmin valtion lyseon 1874. Sisäänpääsytutkinnossa hyväksyttiin 33 oppilasta. Alkuaikoina riitti tila- ja talousvaikeuksia. Vasta 1880-luvulla myönnettiin valtionapu. Oppilasmäärä kasvoi ja 1890 se oli 190, jolloin muutettiin ruotsalaisen lyseon tilalle Pokkitörmälle.

Koululle aiheutui vahinkoja jopa vankilana sisällissodasta 1918, puhumattakaan talvi- ja jatkosotien seurauksista, joukkojen majoituspaikkanakin. Juhlasalissa on 165 kaatuneen lyseolaisen nimet

1970-luvulla lukusuunnitelmissa englanti muutettiin ruotsin sijaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Lyseosta tuli Pokkitörmän yhteislyseo, kun 20 tyttöoppilasta aloitti koulun poikien rinnalla. Vähitellen saatiin kouluruokailukin. Sitä ennen syötiin baareissa ja eväitä jopa lämmityshuoneen käytävässä.

1980-luvulla kansainvälistynyt ”Oulu ihme” sai 1992 Lyseolle luvan kansainväliselle IB-lukio opetukselle ja ensimmäiset valmistuivat 1995. 2020-luvulla IB:n koulutuspaikkoja alettiin markkinoida EU:n ulkopuolisille opiskelijoille lukuvuosimaksuineen.

Lyseo käytti etujoukoissa uudenlaista teknologiaa ja ensimmäisenä Suomessa opiskelijat saivat omat sähköpostiosoitteet. Vuodesta 1997 vuoteen 2023 Lyseo hoiti eLukiota Tyrnävälle ja Ylikiiminkiin. Ylioppilaskirjoituksia järjestetään yhteistyössä eri koulujen opiskelijoille samoin lyhyiden kielien hybridiopetusta.

Lyseon kerho- ja harrastetoimintaa on riittänyt. "Esikko" perustettiin 1890 ja se omistautui biologialle ja luonnon tuntemukselle. "Puhuja-yhdistyksen" linjoja jatkoi keskustelukerho "Cicero" päättäjävieraineen 1950-60 luvuilla. Vuosikymmeniä toimi elokuvakerho. On ollut shakkikerho, englannin kielinen näytelmäkerho, matikkakerho, pelikerho, erilaisia kielikerhoja japanista arabiaan. Lyseolla on kautta historian ollut aktiivista orkesteri- ja kuorotoimintaa, kuten orf-orkesteri. Jo 1879 perustettiin lyseolaisten pilalehti "Veitikka". Lyseon lehtiä on monia. V. 1888 ilmestyi kirjallisuuslehti "Valon terho", kirjailijoiden foorumi.

Lyseon ja Oulun oppilaitosten monipuolisuus on menestyksen ja kehittymisen perusta kulttuuripääkaupungille.

Kalervo Ukkola, kaupunginjohtaja (-neuvos),
Lyseon seniori

(Kiitokset lähdeaineistosta professori Matti Lackman 2011.)

https://www.kaleva.fi/oulun-maine-koulukaupunkina-on-menestyksen-perusta/11532542