https://www.kaleva.fi/laiminlyoty-peramerenkaari-on-enemman-kuin-sotilai/8135085
Kaleva 30.05.2024"Pohjoisen kehitysvelkaan ei ole tartuttu, vaikka Perämerenkaaren yhteistyötä on tehty vuosikymmeniä."
Perämerenkaari saatiin 2012 EU-komission päätöksellä osaksi EU:n liikenteen ydinverkkoa TEN-T. Tähän tarvittiin pohjoisen Ruotsin ja Suomen vuosien yhteistyö. Viimevaiheessa päätöstä varmistivat EU:n komissaarille liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) ja Ruotsin kollega Catharina Elmsäter-Svärd (mda).
Hyvin valmistautuneessa Ruotsissa TEN-T-päätös johti heti 2012 suoraan rahoitukseen. Valmiit suunnitelmat takasivat EU:n miljardirahoituksen Botnianbana-rataan. Myös satamien kytkennällä saatiin niille rahoitus.
Suomi jäi puutuvien suunnitelmien tasolle ja on osin vieläkin. 2021 annoimme maakuntaliitosta lausunnon käsittämättömästi valtion väyläverkon investointiohjelmasta 2022–2029 edelleen puuttuvista kaksoisraiteesta ja Ruotsin yhteydestä.
Oulun kaupunki, maakuntaliitto ja satamat ovat pyrkineet saamaan Oulusta TEN-T:n eri liikennemuotojen solmupisteen (Urban Node). Siihen kytkeytyisivät Perämeren satamat ja niiden EU-rahoitus. Solmupistettä tarvitsee myös takapakkia kokenut lentoliikenne.
Vahvan teollisen rannikkomme kuljetustarpeet eivät ole riittäneet perusteluksi kaksoisradan saamiselle. Vasta Venäjän järkyttävän hyökkäyssodan takia alueemme on huomioitu, nyt ”Pohjolan linnakkeena” (Kaleva 25.5.). Noteerataanko Perämerenkaari ja Pohjoinen jatkossakin näin yksipuolisesti?
Yhteys Ruotsiin, Eurooppaan ja Norjan kautta Atlantille on iso mahdollisuus. Tätä ei ole nähty ylimmässä päätöksenteossamme. Kyse on Suomen yhteiskunnallisesta, sosiaalisesta ja elinkeinopoliittisesta kehitysvelasta.
Pohjoisen kehitysvelkaan ei ole tartuttu, vaikka Perämerenkaaren yhteistyötä on tehty vuosikymmeniä. Esimerkiksi 90-luvulla syntyi yhteispohjoismainen Oulu-vetoinen teknologiakeskusten multipolisverkosto.
1980- ja -90-luvuilla tiivistyi Perämerenkaaren yliopistojen, ”Fyrkanten” yhteistyö ja 90-luvun lopulla alkoi Perämerenkaaren EU-hanke. Maakuntaliiton kehitysjohtaja Martti Hannula oli tärkeä käynnistäjä. Projektipäällikkönä toimi kahden maan kulttuurin tuntenut Ruotsissa syntynyt, Oulussa opiskellut Tommy Ukkola. Hän toimi myös perustetun Perämerenkaaren, Bothnian Arc yhdistyksen pääkoordinaattorina.
Perämerenkaarta tavoiteltiin TEN-T verkkoon jo 2002. Edunvalvontahenkilöstö toimi Oulun kaupunginjohtajien Kari Nenosen ja Matti Pennasen sekä Luulajan kunnanneuvoksen Karl Petersenin johdolla. Petersenin puoliso, europarlamentaarikko Ewa Hedqvist Petersen varmisti tärkeää vuoropuhelua EU:n suuntaan. 2010-luvulla kansanedustajista Risto Kalliorinne (vas) ja Esko Kurvinen (kok) näkivät, että tarvitsemme paikallisjunat, Tampereen tavoin edunvalvontaamme rata-asiassa ja seuturakenteen tiivistämisessä.
Yli 20 vuoden Ruotsi-yhteistyön kokemuksella voi korostaa, että pitkäjänteiselle EU:n Perämerenkaaren ja koko Suomen kehitysvajeen hoidolle oli ja on olemassa muutkin kuin nyt pakottavat, herätetyt sotatilaperustelut.
Kalervo Ukkola
kaupunginjohtaja (neuvos), Oulu
Kommentit (4)
Ialysos
31.05.2024 09:58
Kaikki tämä menee kuuroille korville etelän variksille, jotka ajavat vain omaa siltarumpupolitiikkaansa valtion edun edelle. Onhan se merkittävää tulevia vaaleja ajatellen, mitä siellä omassa vaalipiirissä äänestäjät ajattelevat. Tämä on valitettava tosiasia, ja se suurin ero Ruotsin ja Suomen välillä. Ruotsissa poliittiset päättäjät ajavat koko maan etua ja asiaa, Suomessa oma suu on lähempänä kuin säkin suu. Surullisena esimerkkinä Turun pikayhteyden suunnittelu.
Luomu Kaktus
30.05.2024 13:36
Erittäin hyvää ja perusteltu tekstiä. Tornio-Haaparannan yhteistyö on hyvin pienimuotoista näpertelyä siihen nähden mitä Oulu-Luulaja voisi saada aikaan yliopistoineen ja miljarditason yrityksineen. Onneksi junayhteys on tulossa ja ehkä myös valtiovalta Suomessa ja Ruotsissa on heräämässä?
Näin se on
30.05.2024 09:00
Suomen
puolelta Perämerenkaaren viennin jalostusarvo on merkittävä osa koko Suomen
viennin jalostusarvosta. Kaikki liikenneinfran investoinnit alueelle, parantavat
alueen vientiteollisuuden kilpailukykyä, sekä jalostusarvo nousee samalla.
Teollisuuden kilpailukyvyn parannusta julkisilla investoinneilla ei saada
missään muualla Suomessa samaa vaikuttavuutta viennin kilpailukykyyn ja
tuottavuuteen.
Aiheesta voisi tehdä uudet päivitetyt panostuotoslaskelmat ja osoittaa
liikenneinfraninvestointien hyödyllisyys. 1980 -luvulla tehdyt selvitykset
osoittivat investointien kannattavuuden. Tilanne investointien kanattavuudessa
on vain parantunut.
Comment
30.05.2024 08:23
Kauan on
odotettu myös rautatien sähköistämistä Tornioon ja siitä Haaparantaan asti.
Taitaa kuitenkin olla niin, että Suomen ja Ruotsin liityttyä Natoon on nyt
pakko löytyä pohjoisenkin rautatie/tieyhteyksiin rahaa.
