Rahastojen ja operaattoreiden ehdoilla - Näinkö saadaan toimiva tietoyhteiskunnan valokuituinfra?

                                 Rahastojen ja operaattoreiden ehdoilla

Näinkö saadaan toimiva tietoyhteiskunnan valokuituinfra?

Oulun olisi pitänyt olla valtakunnallinen edelläkävijä verkostojen suunnittelussa ja toteutuksessa. 

https://www.kaleva.fi/valokuitua-kaivetaan-rahastojen-ja-operaattoreiden/11336708

Kaleva 25.9.2024

Joka puolella kaupunkia näkyy meneillään olevia tai merkkejä jättäneitä valokuituverkkojen kaivamisia. Uudestaan ja ehkä uudestaankin kaivetaan seuraavien yritysten toimesta ja vielä ensi kesänäkin. Tällainen eriaikaisuus lisää myös verkkojen rakentamisen aiheuttamia pysyviä vahinkoja. Niistä kirjoitti valtuutettu Mikko Viitanen 12.9.

Kaupungilta ja toimijoilta olisi jo varhain tarvittu linjauksia, esimerkiksi valokuitujen asentamisesta yhteisiin kaivuuojiin useamman firman ja muiden infratöiden kanssa. Kunnolla 70 senttimetrin syvyyteen. Ylen mukaan kuntaliitolla on tietoa ongelmista eri puolilta Suomea kun valokuiturakentaminen on kiihtynyt suoranaiseksi ”purskahdukseksi”.

Millaista palveluinfraa lopulta saadaankaan. ”Paranevilla palveluilla” perusteltuun toimintaan varautuminen ei ole ollut kohdillaan. Jo kuukausia ennen kaivamisia on kulkenut ovelta ovelle kauppiaita viidestäkin firmasta. ”Edullisia valokuitusopimuksia” on riittänyt tarjolle. Operaattorivalinnat ja muut palvelujen sisällöt ehtoineen jäivät kuitenkin epäselviksi. Asukkaat on jätetty myyntimiesten armoille. Hankkeiden taustalta ei löydy aina operaattoreita vaan kansainvälisiäkin infrarahoitusyhtiöitä.

On koettu yllätyksiä, kun on sitouduttu toimittajaan ja ei ole tietoa, tuleeko verkkoa vai ei. Miten ylipäätään varmistuu, että liittymien markkinoinnilla ja teknisillä toteutustavoilla ei johdeta kuluttajaa harhaan.

Kaivuita on aloitettu ilman kaupungin tai urakoitsijan etukäteisilmoituksia asukkaille. Routakevään aikana ilmestyi rekkoja pyöräteille kuljettaen kaivureita ja muita työkoneita. Kalusto on sitten liikkunut samoilla reiteillä pitkin kesää. Tonttiliittymien, pyörä- ja muiden teiden asvaltointien rikkomisia ja huonoja paikkauksia sekä teiden varsien kivikasa- ja muita myllerryksiä riittää. 

Markkinoinnin perusteella on saattanut jäädä epäselväksi, mistä kokonaishinta muodostuu. Liittymää saatetaan markkinoida nollan euron hintaan. Sitten taitaa tulla avaus- ja laajakaistamaksuja. Monille on varmaan tullut yllätyksenä jo se, että valokuituliittymän hinta ei sisällä laajakaistapalvelua, vaan varsinainen internetpalvelu on tilattava erikseen.

Vaikka oikeus sijoittaa televiestintäverkkoja perustuukin lakiin ja EU-sääntelyyn ei se poista kaupungilta – yhteiskunnalta laajemminkaan - vastuuta verkostojen kunnollisesta toteutuksesta ja toimivasta rakenteesta. Kyse on palvelustrategiasta ja kaupunkisuunnit­telusta. Oulun olisi pitänyt tietoliikenteen osaajien kaupunkina olla ainakin yksi valtakunnallinen edelläkävijä verkostojen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Kalervo Ukkola,

Oulu

-------------------------------------------

Kommentteja:

Toinen tarkkailija

25.09.2024 20:18

Monien katujen hulevesikaivot ovat hienon hiekan tukkimia, joka on kertynyt ajoradalle kaapelinkaivajan toimesta ja jonka rankkasateet huuhtovat kaivoihin. Herätys kaupunki.

HanKa56

25.09.2024 17:53

Miksi kaupunki on tehnyt sopimuksen valokuituoperaattorin kanssa, että niiden jälkien korjaus kuuluu kaupungille. Aivan typerä sopimus.

HJ

25.09.2024 16:50

Olipas taas perusnegatiivinen ja asiavirheitä täynnä oleva mielensäpahoitus.

Meillä ainakaan nollan euron avaushintaan EI tullut "avaus- ja laajakaistamaksuja" ja liittymän hinta SISÄLSI myös laajakaistapalvelun. Varsinaista internetpalvelua siis EI tarvinnut tilata erikseen.

Lisäksi gigainen valokuitunetti on ollut nopea ja toiminut ongelmitta. Jäljetkin on katuympäristöstä siivottu tolkun tavalla ja ajassa.

Atikka

25.09.2024 13:31

Mikä todella on vähemmän hallitun, mm. huonosti kaivetun ja sijoitetun kuitu- ja muun muuntuvan verkoston ylläpitovarmuus tärkeille yhteiskunnan palveluille? Jos nyt katkotaan sähköliittymiä ja noita kuituja on vedetty vähän joka paikkaan, niin aika varmasti tulevissa kunnallistekniikkatöissä vedetään poikki kuituja, joita löytyy vedettynä kunnallisinfran ohi.
Näihin maanalaisversioihin ja sähköverkkoihin kukaan ei voi oikein koskea hajottamatta jotain muuta

Ompakumma

25.09.2024 13:21

Millainen peruutusoikeus noilla on? Pari vuotta sitten "ennakkotilannut" tietyn hintaisen liittymän, mutta edes rakennuspäätöstä ei ole vielä tullut. Eihän noihin iäksi voi jäädä odottamaan...

akro

25.09.2024 11:39

Meillä kävi kolme eri kuituverkon kauppiasta jo alkuvuodesta lähtien. Kaikkien kanssa keskustelin kustannuksista, joillakin liittymän ottaminen maksoi toisilla ei mitään. Jatkosta ei kukaan osannut sanoa mitään.

Kun kysyi ylläpitomaksusta ja jos ei yhteyttä käytä niin niihin en saanut keltään mitään vastausta.

Operaattoreita oli tarjolla joilta olisi yhteyden saanut, en tuntenut ainuttakaan ja heidän antamat hinnat olivat 100/100 34,90€/kk, 1000/1000 69.90€/kk, TV kanavat olisi pitänyt tilata sitten jotain toiselta firmalta erikseen, hinnat ei tiedossa. Samoin se kuidun kuukausiylläpitomaksu, ei tietoa.

Milloin yhteys alkaisi toimia, ei taaskaan tietoa.

Kehäkukka

25.09.2024 10:24

Tässä on nyt hiukan monimutkaisemmasta asiasta kyse.
Suomella on kunnianhimoinen tietoyhteiskuntatavoite. Ensi vuonna pitäisi kaikissa talouksissa olla 100 mb/s yhteys, joka olisi nostettavissa yhteen gigabittiin.

Siihen on lähes päästy langattomilla. Puolet kesämökeistäkin on nyt tavoitteessa.

Langattoman verkon huonoja puolia on paljon.
- Kysymyksiä on myös herättänyt se, toimivatko 4G-verkot sähkökatkojen aikana. Traficomin määräyksen mukaisesti viimeistään 31.12.2023 tulee 4G-verkkojen varmennus olla 3–4 tuntia. 5G-verkkojen varautumisvaatimus on 15 minuuttia, kuten 4G-verkkojen vaatimus on ollut aiemmin.
Eli huonolla tuurilla näet iltauutiset mutta et enää Urheiluruutua.

Nyt kaipaisin hiukan tarkennusta argumentteihin.
Äärimmäisen tärkeää infraa rakennetaan yksityisellä rahoituksella.
Ulkoa katsoen kilpailutilanne on aito: toimijoita on monia ja kilpailu asiakasalueista on kovaa.
Mikä tässä nyt on vikana?

Kylmä hiki nousee otsalle, kun täällä vaaditaan tätäkin urakkaa Oulun kaupungin tehtäväksi...
Juu, ei kiitos!

Kalevan sivuille

25.09.2024 12:58

@Kehäkukka Toimiiko valokuituverkot ilman sähköä ja jos sähköä ei ole niin millä laitteella nettiä käytetään?

Kehäkukka

25.09.2024 14:33

@Kalevan sivuille No ei tietenkään toimi.

Manfredman

25.09.2024 14:26

@Kehäkukka Viiden vuoden päästä kaikki nykyiset kaivajat joko konkurssin tehneet tai myyneet sijoitusyhtiöille kaapelinsa.Liittymien pstajat ihan hunningolla sopimustensa kanss

 

 

Laiminlyöty Pohjoisen ja Eu:n Perämerenkaari Bothnian Arc enemmän kuin sotilaiden ”Pohjolan linnake”

 https://www.kaleva.fi/laiminlyoty-peramerenkaari-on-enemman-kuin-sotilai/8135085

Kaleva 30.05.2024

"Pohjoisen kehitysvelkaan ei ole tartuttu, vaikka Perämerenkaaren yhteistyötä on tehty vuosikymmeniä."

Perämerenkaari saatiin 2012 EU-komission päätöksellä osaksi EU:n liikenteen ydinverkkoa TEN-T. Tähän tarvittiin pohjoisen Ruotsin ja Suomen vuosien yhteistyö. Viimevaiheessa päätöstä varmistivat EU:n komissaarille liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) ja Ruotsin kollega Catharina Elmsäter-Svärd (mda).

Hyvin valmistautuneessa Ruotsissa TEN-T-päätös johti heti 2012 suoraan rahoitukseen. Valmiit suunnitelmat takasivat EU:n miljardirahoituksen Botnianbana-rataan. Myös satamien kytkennällä saatiin niille rahoitus.

Suomi jäi puutuvien suunnitelmien tasolle ja on osin vieläkin. 2021 annoimme maakuntaliitosta lausunnon käsittämättömästi valtion väyläverkon investointi­ohjelmasta 2022–2029 edelleen puuttuvista kaksoisraiteesta ja Ruotsin yhteydestä.

Oulun kaupunki, maakuntaliitto ja satamat ovat pyrkineet saamaan Oulusta TEN-T:n eri liikennemuotojen solmupisteen (Urban Node). Siihen kytkeytyisivät Perämeren satamat ja niiden EU-rahoitus. Solmupistettä tarvitsee myös takapakkia kokenut lentoliikenne.

Vahvan teollisen rannikkomme kuljetustarpeet eivät ole riittäneet perusteluksi kaksoisradan saamiselle. Vasta Venäjän järkyttävän hyökkäyssodan takia alueemme on huomioitu, nyt ”Pohjolan linnakkeena” (Kaleva 25.5.). Noteerataanko Perämerenkaari ja Pohjoinen jatkossakin näin yksipuolisesti?

Yhteys Ruotsiin, Eurooppaan ja Norjan kautta Atlantille on iso mahdollisuus. Tätä ei ole nähty ylimmässä päätöksenteossamme. Kyse on Suomen yhteiskunnallisesta, sosiaalisesta ja elinkeinopoliittisesta kehitysvelasta.

Pohjoisen kehitysvelkaan ei ole tartuttu, vaikka Perämerenkaaren yhteistyötä on tehty vuosikymmeniä. Esimerkiksi 90-luvulla syntyi yhteispohjoismainen Oulu-vetoinen teknologiakeskusten multipolisverkosto.

1980- ja -90-luvuilla tiivistyi Perämerenkaaren yliopistojen, ”Fyrkanten” yhteistyö ja 90-luvun lopulla alkoi Perämerenkaaren EU-hanke. Maakuntaliiton kehitysjohtaja Martti Hannula oli tärkeä käynnistäjä. Projektipäällikkönä toimi kahden maan kulttuurin tuntenut Ruotsissa syntynyt, Oulussa opiskellut Tommy Ukkola. Hän toimi myös perustetun Perämerenkaaren, Bothnian Arc yhdistyksen pääkoordinaattorina.

Perämerenkaarta tavoiteltiin TEN-T verkkoon jo 2002. Edunvalvontahenkilöstö toimi Oulun kaupunginjohtajien Kari Nenosen ja Matti Pennasen sekä Luulajan kunnanneuvoksen Karl Petersenin johdolla. Petersenin puoliso, europarlamentaarikko Ewa Hedqvist Petersen varmisti tärkeää vuoropuhelua EU:n suuntaan. 2010-luvulla kansanedustajista Risto Kalliorinne (vas) ja Esko Kurvinen (kok) näkivät, että tarvitsemme paikallisjunat, Tampereen tavoin edunvalvontaamme rata-asiassa ja seuturakenteen tiivistämisessä.

Yli 20 vuoden Ruotsi-yhteistyön kokemuksella voi korostaa, että pitkäjänteiselle EU:n Perämerenkaaren ja koko Suomen kehitysvajeen hoidolle oli ja on olemassa muutkin kuin nyt pakottavat, herätetyt sotatilaperustelut.

Kalervo Ukkola

kaupunginjohtaja (neuvos), Oulu

Kommentit (4)

Ialysos

31.05.2024 09:58

Kaikki tämä menee kuuroille korville etelän variksille, jotka ajavat vain omaa siltarumpupolitiikkaansa valtion edun edelle. Onhan se merkittävää tulevia vaaleja ajatellen, mitä siellä omassa vaalipiirissä äänestäjät ajattelevat. Tämä on valitettava tosiasia, ja se suurin ero Ruotsin ja Suomen välillä. Ruotsissa poliittiset päättäjät ajavat koko maan etua ja asiaa, Suomessa oma suu on lähempänä kuin säkin suu. Surullisena esimerkkinä Turun pikayhteyden suunnittelu.

Luomu Kaktus

30.05.2024 13:36

Erittäin hyvää ja perusteltu tekstiä. Tornio-Haaparannan yhteistyö on hyvin pienimuotoista näpertelyä siihen nähden mitä Oulu-Luulaja voisi saada aikaan yliopistoineen ja miljarditason yrityksineen. Onneksi junayhteys on tulossa ja ehkä myös valtiovalta Suomessa ja Ruotsissa on heräämässä?

Näin se on

30.05.2024 09:00

Suomen puolelta Perämerenkaaren viennin jalostusarvo on merkittävä osa koko Suomen viennin jalostusarvosta. Kaikki liikenneinfran investoinnit alueelle, parantavat alueen vientiteollisuuden kilpailukykyä, sekä jalostusarvo nousee samalla. Teollisuuden kilpailukyvyn parannusta julkisilla investoinneilla ei saada missään muualla Suomessa samaa vaikuttavuutta viennin kilpailukykyyn ja tuottavuuteen.

Aiheesta voisi tehdä uudet päivitetyt panostuotoslaskelmat ja osoittaa liikenneinfraninvestointien hyödyllisyys. 1980 -luvulla tehdyt selvitykset osoittivat investointien kannattavuuden. Tilanne investointien kanattavuudessa on vain parantunut.

Comment

30.05.2024 08:23

Kauan on odotettu myös rautatien sähköistämistä Tornioon ja siitä Haaparantaan asti.
Taitaa kuitenkin olla niin, että Suomen ja Ruotsin liityttyä Natoon on nyt pakko löytyä pohjoisenkin rautatie/tieyhteyksiin rahaa.